Yhä useammin ja useammin tulee mietittyä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun valmistun. Olen aina ajatellut, että siihen on vielä pitkä aika, mutta todellisuudessa kyseinen päivä koittaa nopeammin, kuin aavistankaan. Tämä on luonut itselleni stressiä ja murheita, sillä olen aivan umpikujassa. Olen pohtinut paljon erilaisia vaihtoehtoja, mutta mikään ei tunnu oikealta. Lähtisinkö opiskelemaan lisää, menisinkö töihin vai pakkaisinko kenties ponin mukaan ja lähtisin takaisin ulkomaille.
Minua kiinnostaa hevosalalla niin hirveästi kaikki, etten tiedä mistä alottaisin. En ole varma, mikä on se minun juttuni. Mitä minä haluan tehdä ja minne haluan mennä. Haluan kehittyä mahdollisimman pitkälle kaikessa. En halua olla vain harrasteohjaaja, miksikä valmistun täältä Salpaukselta. Haluan kilpailla, isoja kisoja. Haluan valmentajaksi, haluan opettaa muita paremmiksi. Mutta en tiedä miten alkaisin toteuttamaan unelmiani, vai jätänkö ne vain unelmiksi ja teen jotain muuta.
Musta tuntuu, ettei mulla ole mahdollisuutta tähän. Karu fakta on, että kaikkeen tarvitsee niin älyttömän paljon rahaa. Tuntuu turhauttavalta.