sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Iltaestekilpailuissa

Eilen olikin erikoisempi kilpailupäivä, sillä kisat alkoivat vasta klo 17. Minä lähdin Fasulla ja samalta tallilta lähti toinen ratsukko. Kisapaikalle on matkaa ratsain noin puoli tuntia, niin siinä tulikin samalla mukavasti alkukäynnit. Meidän piti lähteä tallilta jo klo 16, sillä toinen ratsukko hyppäsi ensimmäisessä luokassa. Jonkun aikaa jouduttiin Fasun kanssa seisoskelemaan ja kävelemään kisapaikalla, kunnes pääsimme itse verryttelemään ja hyppäämään.

Kaikki kuvat © Sanna Telkkinen

Hyppäsin 70 ja 80cm luokissa. 70cm verryttelyssä Fasu oli jokseenkin jäykän tuntuinen, mutta teki hyviä hyppyjä. Testasin hypätä kahdella ohjalla ja se osottautui mielestäni oikein hyväksi ratkaisuksi. Hieman Fasu kummasteli heittelemällä päätään välillä, mutta pidätteet menivät paljon paremmin läpi. Ensimmäisellä radalla ratsasin turhan hitaassa temmossa, mutta Fasu suoritti radan kuitenkin hyvin ja nyt voidaan todeta, että osaa tuokin rauhassa mennä esteradalla! Vaikka uusinnassa ei kovaa mentykään, niin riitti meidän aikamme silti 4. sijaan. 


80cm verryttelyssä läin hakemaan vähän isompaa laukkaa ja nyt Fasukin tuntui paljon paremmalta. Rata sujui hyvin ilman suurempia ongelmia ja uusinnassa ratsastin jo hieman aikaa. Aikamme riitti toiseen sijaan ja näin ollen päivän saldona tuli kaksi ruusuketta. Kotimatkalle pääsimme lähtemään vasta hieman ennen yhdeksää ja tallilla oltiin hoitamassa poneja vielä kymmeneltä illalla. Pitkä, mutta erittäin onnistunut kisapäivä takana.


maanantai 2. lokakuuta 2017

Estekarkeloissa

Eilen käytiin hyppäämässä seuran senioriestemestaruudesta. Hypättiin Jennan kanssa kummatkin sama luokka, eli 80cm korotetulla uusinnalla. Aamulla ei ollut mikään kiire herätä, kun tallilta oli lähtö vasta 11 aikoihin. Kisapaikalla käytiin ilmottautumassa ja katsottiin muutama rata, ennen kuin laitettiin Fasu kuntoon. Meidän luokka oli jaettu kahteen verryttelyryhmään, minä olin ensimmäisessä ryhmässä viimeinen lähtijä ja Jenna oli toisessa ryhmässä viimeinen lähtijä.

© Krista Heikkilä

© Krista Heikkilä

Fasu oli alusta saakka melko rennon oloinen ja verryttely meni erittäin hyvin. Otin vain yhdet hypyt verryttelyesteille ja kisakorkeudessa yhdet hypyt. Perusrata meni melko hyvin. Pari lähestymismokaa tuli, kun Fasu olikin odotettua enemmän ratsastettavissa. Yleensä se menee kovaa ja korkealta, mutta nyt kun se oli paremmin hallinnassa niin nypin sen ihan turhaan esteiden juureen. 



Perusradan jälkeen Jenna hyppäsi samantien selkään ja lähti verryttelyalueelle. Jennan ei paljoa tarvinnutkaan verrytellä, joten se otti vain vähän tuntumaa hevoseen ja parit hypyt. He saivat myös puhtaan perusradan ja taas vaihdettiin ratsastajia, sillä lähdin ennen Jennaa uusintaan. Uusinnassa oli hyviä hyppyjä, mutta pari hieman huonompaa. Yhdelle esteelle Fasu lähti ihan älyttömän kaukaa ja parille esteelle tultiin turhan lähelle. Uusinnan kolmas este putosi, sillä Fasu oli lähdössä vieressä olevalle okserille ja meille kummallekin tuli kiire oikealle esteelle. Pudotuksen jälkeen otin loppu uusinnan rauhassa ja erityisesti sarjaan olen tyytyväinen! 


Jennalla tuli kanssa uusinnassa yksi puomi alas, mutta heillä riitti silti aika kolmanteen sijaan sekä senioreiden estepronssiin. Fasu hyppäsi kyllä älyttömän hyvin, enkä voisi olla enempää tyytyväinen päivän suorituksiin!

© Krista Heikkilä


sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Parhain kouluratani ikinä!

Tiistai päivällä juttelin tallilla yhden hevosen omistajan kanssa. Kyselin onko hän menossa koulukilpailuihin ja harmittelin, kun itselläni ei ollut hevosta millä mennä. Siinä sitten syntyi idea, että minä voisin mennä hänen ponillaan. Kyseinen heppa on minulle tuttu, sillä olen sillä paljon ratsastanut omistajan pyynnöstä. Wee on todella miellyttävä ratsastaa ja keskiviikkona lyötiin osallistuminen lukkoon, menisin helppo B KN Specialin. Torstaina ratsastin ja pesin Ween sekä putsasin hevosen, että omani varusteet

.



Perjantai aamuna ponin omistaja kävi letittämässä ja kävelyttämässä, sillä itse olin aamun töissä. Töiden jälkeen kävin ilmottautumassa, katsoin pari ensimmäistä rataa ja lähdin laittamaan Weetä kuntoon. Starttasin luokan loppupäässä, joten mikään kiire ei ollut. Verryttelin ponia kaikessa rauhassa ja käveltiin pitkiä pätkiä välillä. Siirryin kilpailukentän viereen verryttelemään ja W oli tosi kivan tuntuinen koko ajan. Tehtiin muutamat siirtymiset, laukka lävistäjät ja ravivoltteja. Harmaita hiuksia aiheutti ohjat. En vain saa pidettyä niitä käsissä, vaan aina luistaa pidemmiksi. Ennen omaa suoritustani otin vielä pienen kävelytauon ja radalle päästyäni kävin kiertämässä tuomarin päädyn. Wee ei ollut moksiskaan. 


Tää on lemppari kuva ♥



Sain melko pian lähtömerkin ja sitten se oli menoa. W oli radalla hyvin miellyttävän tuntuinen. Se oli rauhallinen, mutta vastasi apuihin hyvin! Rata meni todella hyvin ja radalta jäi erittäin hyvä fiilis. En rataa sen tarkemmin analysoi, vaan laitan pisteet tuonne alas ja näette videolta. Jäin kävelemään kentän viereen ja pian kuulutettiin, että tuli uusi johtopaikka. En ollut varma kuulinko oikein, mutta meinasi tulla pari kyyneltä poskelle. Olin niin ylpeä ponista ja itsestäni. Niinhän siinä kävi, että käveltiin Ween kanssa palkintojenjakoon ensimmäisinä ja saatiin suitsiin kiinni sinivalkoinen ruusuke ♥ Voitto irtosi prosentein 64,8 ja lähtijöitä luokassa oli 16. 





Kunniakierroksella poni hieman innostui ja esitti melkoista ravia! Kiitos todella paljon hevosen lainasta ja avusta Ween omistajalle! (Seuraavana päivänä Ween omistaja osallistui Hämeen aikuismestaruus-luokkaan ja hekin nappasivat voiton, on tuo poni kyllä niin upea ♥) Kiitos Lauralle kuvista ja videoinnista!





keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Tervetuloa syksy!

Kesä oli hyvin hiljaista aikaa blogin puolella. Ratsastettavia oli kyllä jonkin verran, mutta materiaalin uupuminen ja muut ajatukset veivät huomion kauas blogista. En kesän aikana juurikaan lukenut kenenkään blogeja, mutta instagramia päivitin ja seurasin ahkerasti. Sieltä kannattaa käydä tsekkaamassa, mikäli mun ponijutut kiinnostaa! 


Käytiin maanantaina Jennan kanssa hyppäämässä maneesilla Fasulla, sillä näillä näkymin olisi tarkoitus lähteä kilpailemaan seuran seniorimestaruudesta parin viikon päästä. Rakennettiin ihan muutama este, sillä meidän piti kantaa tolpat kentältä maneesiin. Jenna hyppäsi ensin ja heillä meni tosi hyvin! Lopuksi kipusin itsekin kyytiin ja otettiin pari radanpätkää. Ensimmäiselle esteelle oli vaikea lähtestyä, kun en meinannut saada sopivaa rytmiä laukkaan. Aina kun muistin ratsastaa kaarteen hyvin, niin hyppykin onnistui hyvi ensimmäiselle. 

Fasu hyppäsi tosi hyvin ja jäi oikein mainio fiilis hyppytuokion jälkeen. Yritetään hypätä vielä kerran ennen kisoja, ja jos kaikki menee hyvin niin lähtedään kilpailemaan pitkästä aikaa. Itse asiassa, ilmottauduin juuri äsken yhdellä toisella hepalla koulukisoihin perjantaiksi! Kisoista lisää sitten, kun ne ovat ohi :)


perjantai 15. syyskuuta 2017

† My Mate Minnie


Kaikista virheistä ja ongelmista huolimatta sain viettää ikimuistoisia hetkiä tämän ponin kanssa. Kuten videolta näkee, ei mun ja Minnin meno ollut kaunista, mutta se oli sitäkin opettavaisempaa ja mulle tärkeää. Videon lopussa viimeiset kuvat kertovat siitä, kuinka ison ja tuloksekkaan työn Tiffani teki ponin kanssa. Tiffani mahdollisti sen, että Minni sai näyttää parhaimpansa ja sen mihin kukaan ei uskonut sen kykenevän. Se sai viettää Tiffanin kanssa aikaa reilu neljä vuotta ja sinä aikana tuo poni kasvoi, kehittyi ja nautti elämästään. ♥

Minni jouduttiin saattelemaan ikiuneen. "Asioiden syyt ovat ja todennäköisesti jäävät pimentoon, mutta tässä tilanteessa/tapauksessa ei kyllä ollut enää mitään tehtävissä." 

Loppuun vielä tekstin pätkä, minkä olen kirjoittanut erääseen blogitekstiin 2013: "Minni on sellainen poni mitä ei voi sanoin selittää. Se poni osaa olla niin kakara, pelle ja idiootti samaan aikaan. Mutta silti se on samaan aikaan hellyyttävä, utelias, huomiota haluava pikkuinen prinsessaponi, jonka lempeän katseen nähtyään ei voi kuin hymyillä. Minni on ollut todella opettavainen poni minulle, enkä ikinä tule unohtamaan niitä hyviä hetkiä jotka koimme yhdessä. Minni, sinä olet salaisuuksien kammio ja olet oikea aarre ♥️ "


maanantai 3. heinäkuuta 2017

9 syytä olla hevosalalla


Aina niin ihana sää. Hevoset on hoidettava säällä kuin säällä ympäri vuoden. Mikäs sen parempaa,
kuin pähkäillä, että minkäs näistä loimista pukisi nyt hevoselle päälle vai voiko olla ilman. 

Säähän lisätäkseni vielä, mitä puen itselleni päälle? Aamulla on kylmä, tallitöitä tehdessä kuuma. 
Hiostava keli ja sataa vettä. Koskaan ei ole hyvä.

Siivoat karsinaa tai kuljetat turvetta niin aina lentää turpeet suuhun, silmiin ja vaatteiden alle. 
Tallipäivän jälkeen saa niistää mustaa räkää ja hiukset on täynnä turvepölyä.

Tallilta ei noin vaan lähdetä suoraan juhlimaan, ellei sitten halua välttämättä kulkea haisevissa vaatteissa, 
naama kauniisti koristeltuna lialla ja hiukset täynnä heinää.

Ai sanoinko juuri heinä. Heinä tartuu vaatteisiin kiinni, hiuksiin, tunkeutuu vaatteiden alle ja erityisesti kenkiin. 
Se tunne, kun otat kengät pois jalasta työpäivän jälkeen. Ei siitä sen enempää.

Haet hevosia sisään. Joku on tiputtanut riimunsa pöpelikköön ja kun vihdoin sen löydät, 
päättää se lähteä vieläpä karkuun. Kun normaalisti matkassa tarhalta talliin menisi
 5 minuuttia, niin nyt menee vähintään puoli tuntia eikä se aina edes riitä.

Viet vesiä tarhaan, kaadat ämpäreillä puolet vesistä vesisaaviin ja puolet itsesi päälle. 
Nyt on housut, kengät ja sukat märät. Sekä tietysti täynnä turvetta ja heinää.

Älä koskaan suunnittele viettäväsi tallilla jotakin tiettyä aikaa, koska tallilla venyy 
aina vähintään puoli tuntia pidempään, kuin oli tarkoitus. 

Kurakelit, ukkonen, rankkasade, lumimyrky, kova tuuli. Mitä vielä?


Postaus tehty huumori mielessä, eikä tätä tarvitse ottaa niin tosissaan. On hevosalalla oikeasti kivaa, tai ainankin itse tykkään! Pitää vain osata suhtautua ja varautua asioihin oikealla tavalla, niin kaikki sujuu hyvin! On tässä työssä hyvätkin puolensa ♥ Ulkotyö, tulee liikuttua paljon sekä tietysti hevoset, joiden takia tätä työtä tulee tehtyä!

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Väsynyt onnellinen

Kesäloma on ohi ja olen ollut nyt neljä päivää töissä. Töissä on mennyt mukavasti ja lomalta paluu on tuntunut hyvältä. Loman aikana en stressannut yhtikäs mitään enkä suunnitellut tapahtumia ennalta. Tuntui hyvältä elää hetkessä ja mennä fiiliksen mukaan. Okei, vähän piti sen mukaan mennä miten mulla oli autokoulua ja arvatkaa mitä! Nyt on kaikki suoritettu ja tänään meni inssi läpi. 

Kaikki kuvat © Laura Tulokas (kuvasivu)

Tekisi mieli kirjoitta niin paljon ja kaikkea turhaa, mutta väsymys painaa päälle. Huomenna vielä aamuvuoro sen jälkeen vapaapäivä ja juhannuksena olen perjantain ja lauantain töissä! Nyt kuitenkin tyydyn julkaisemaan muutamat kisakuvat viikonlopulta, olen saanut paljon kivoja kuvia :)