sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Huomenna sanon heipat Suomelle!

Muutamia postauksia takaperin puhuin siitä, että olen lähdössä Saksaan työssäoppiin. Asiat ovat edistyneet hyvin ja lennot on varattu huomiselle. Olen niin innoissani tästä, etten ole vielä alkanut jännittämään. Toivottavasti en myöskään lentokentällä ala panikoimaan, kun kuitenkin minun ensimmäinen lentomatkani!

Minun piti toteuttaa postaus, miten olen tähän reissuun valmistautunut, mutta en tee sitä. Aika on mennyt niin nopeasti ja pääni on ihan sekaisin tästä kaikesta. On ollut hetkiä, jolloin asiat eivät etene mihinkään suuntaan enkä ole uskaltanut ääneen sanoa, että minä lähden Saksaan vaan olen elänyt pelossa, että jokin menee vielä pieleen enkä pääse lähtemään. Olen saanut todella paljon tsemppejä ja kannustusta lähtöön, kiitos niistä kaikille

Minulla ei ole matkalle konetta mukana, mutta toivon, että pääsen siellä kirjoittelemaan aina välillä blogia :) Jos ei muuten niin kännykällä viimeistään kirjoittelen lyhyitä kuulumisia. Instagram-tilille tulen varmasti päivittelemään hieman useammin, jos saan luvan julkaista kuvia hevosista. 

Nyt vain peukut pystyyn etten ala viime hetkellä jänistämään. Olen niin kauan unelmoinut ulkomailla työskentelystä ja nyt kun siihen on koulun kautta mahdollisuus, haluan ottaa kaiken ilon irti! Tällä hetkellä minun motivaatio on niin korkealla huipussaan tallitöitä kohtaan, että kävelen vaikka Kiinaan, jos siellä saa tehdä hevoshommia :D

Munkki pari vuotta sitten kesällä :')

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Puhelinkuvat harjoittelun ajalta

Harjoittelun aikana tuli otettua jonkin verran kuvia puhelimella. Osa näistä onkin esiintynyt jo blogin Instagram-tilillä, johon päivitän yleensä heppakuulumisia useammin. Kannattaa käydä siis seuraamassa, jos haluatte pysyä ajan tasalla nopeasti, mutta helposti ;) Minut löytää Instagramista nimimerkillä > maalissataasvoittajana. Tässä nyt jokunen kuva selityksien kera!

Vas. Vilma ensimmäisten yhteisten estetreenien jälkeen
Oik. Sofian ja Oliverin estevalmennuksen jälkeen teinipeilikuva

Ponit tarhailemassa. Zaba ja Hjördis tekevät lähempää tuttavuutta keskenään ja Maxie on kävelemässä mua ja Sofiaa kattomaan!

Vas. Puhtaat peilit!
Oik. Viivi pesupoxissa haavan hoidossa

Ennen ja jälkeen kuvat, kun siivosimme ja järjestelimme Sofian ja Friidan kanssa varavaruste-kaapin

Vas. Essun kanssa minniestetunnilla
Oik. Löydätkö kuvasta loimen?

Vas. Ostettiin Sofian kanssa söpöt t-paidat Hööksiltä! :D
Oik. Pusuhetki Leon kanssa ♥

Vas. Nessien loppukäyntejä kävelyttelemässä tiellä
Oik. Leon ja mun #selfie ratsastuksen jälkeen

Vas. Zaba katselee maisemia kopista
Oik. Nalle ja Dino aurinkoisenä päivänä :)

Dexter oli päiväunilla, se  ei olisi millään halunnut lähteä talliin syömään päiväruokia!

Vas. Sofia ja Luca ratamestareina, takana meidän estetreenien aloituskorkeudessa olevat esteet ;)
Oik.  Ines sai Leon pään oman päänsä tilalle

Tunnin jälkeen yhteiskuva! Oli muuten rankka koulutunti, pitkään aikaan en ole joutunut niin koville kuin tuona päivänä :D Meinasi ihan kunto loppua itseltäni kesken!

Vas. Zaba koulutunnilla, kyllä se työ tuotti tulosta ja pätkittäin heppa kulki ihan kivasti! Harmiksi Krissu oli vahingossa poistanut nämä Zabakuvat ennen koneelle siirtämistä, niin mulla on vain tämä jäljellä :/
Oik. Viivi makoilemassa karsinassa

Vas. Esteradan harjoittelua
Oik. Vilma odottelemassa 80cm luokan alkua

Mua ärsyttää, kun tajusin vasta viimeisinä viikkoina ladata Sportstracker'in kännykkään.. Olisi ollut kiva saada useammaltakin maastolta tälläinen kooste, mutta sainpahan nyt ainankin nämä pari :)
Vas. kooste maastosta, jossa olin Leolla
Oik. kooste maastosta Amorinin kanssa

Viimeistä päivää Billnäsissä.. ♥ 

torstai 26. maaliskuuta 2015

Iso poni ja pieni poni

Vihdoin ja viimein saatiin sovittua päivä Riinan kanssa ja pääsin pitkästä aikaa heppailemaan heille, viime kerrasta kun olikin jo todella kauan aikaa. Rytty olikin minulle lähes uusi tuttavuus, mitä nyt pari kertaa kisoissa nähnyt ohimennen. Riina ratsasti ensin Rytyllä kaikki askellajit läpi, jonka jälkeen minä kipusin ison ponin selkään. Rytty oli oikeastaan melko hauska. Sillä on tasaiset matkaavoittavat askellajit. Rytyn kanssa en uskaltanut tehdä mitään erikoista, testailin vain ponia käynnissä ja kevyessä ravissa ympyröitä tehden. Jäi kyllä miellyttävä fiilis, kivan hepan Riina löytänyt itselleen :) Loppukäynnit käytiin kävelemässä tiellä.







Rytyn jälkeen olikin hieman pienemmän ja pyöreämmän ponin vuoro! Heti selkään kiivettyäni tuli kotoisa olo, russit on vaan parhaita ♥ Riina kasasi mulle ja Rullelle pienen esteen, jota päästiin pomppaamaan pari kertaa. Sitä ennen kuitenkin verryteltiin kaikissa askellajeissa. En vaatinut Rullelta hirveästi mitään, lähinnä vain taivuttelin ja yritin saada sisäpohkeen läpi. Rulle oli tosi kiva ratsastaa ja voi niitä sen pikkuisia töppöaskeleita. Kevennyksen tahtiin oli kyllä paljon totuttelemista, kun piti keventää hirmu nopeaan tahtiin :D On tuo poni vaan aina yhtä ihana! Pidettiin aina välillä pieniä kävelypausseja ja kun poni oli verkattu aloitettiin hyppääminen.




Ihana tuo Rullen ilme ja kieli :D<3






Este oli ensin ristikkona ja otin parit pomput kumpaakin suuntaan, tämän jälkeen Riina nosti esteen pystyksi ja tulimme sen vielä pari kertaa kumpaakin suuntaan, ennen kuin lopetimme. Rulle oli oikeasti yllättävän haastava tuoda esteille! En meinannut saada oikein kertaakaan tuotua sitä hyvään paikkaan, kun ei se reagoinut eteenpäin eikä taaksepäin annettuihin apuihin. Mentiin aina sellaista tasaista lyllerrystä esteelle.. Loppua kohden kyllä sain sitä jotenkin ratsastettua niin saatiin ihan hyviä hyppyjä. Rullen hyppytyyli muistutti mielestäni vähän Helkan hyppytyyliä, mutta hitaampana versiona :D Loppuun vielä keventelin Rullen eteen-alas taivutellen ja käveltiin loppukäynnit.

Oli kyllä kivaa taas pitkästä aikaa poneilemassa Riinan luona :) Kesällä pitänee kyllä useammin päästä käymään, voisin melkein vaikka pyöräillä niille, kun ei sinne kamalan pitkä matka oikeasti edes ole!






keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Kun ei suju, niin ei suju

Itselleni on kertynyt todella paljon heppamokia tässä vuosien varrella. Hevosten selästä tippumisia on tullut varmasti jo satoja, joista suurin osa kuuluu Helkalle. Tämän pienen riiviöponin kanssa koin eniten tippumisia, kuin kenenkään muun hevosen/ponin kanssa. Lukuisia mokia on sattunut myös tallilla ilman hevosia, kun kerran esimerkiksi olimme siivoamassa tallin latoa. Ilona oli hieman korkeammalla saha kädessään ja oli heittämässä sitä juuri maahan, kun minä samaan aikaan astuin ovesta sisään. Varoitushuudosta huolimatta en kerennyt tajuta mitään, kun kauniissa kaaressa lensi saha suoraan nenääni. Vieläkin monen vuoden jälkeen näkyy jälki, jos oikein tarkkaan katsoo!

Tähän samaan voisin myös kertoa teille, kun olimme tekemässä tuttumme tallilla heinätöitä. Meillä oli pellolla traktorin perässä kiinni iso peräkärry täynnä pieniä heinäpaaleja. Olin kiivennyt sinne kasan päälle nostelemaan vielä lisää paaleja, kun kaverini Hanna lähtikin ajamaan traktorilla eteenpäin. Seisoin melko reunalla ja ennen kuin mitään tajusin, olin jo maassa tajuttomana. Sieltä siis keikahdin suoraan selälteni ja luojan kiitos ei käynyt kuinkaan! Hieman kyllä taisin olla päästäni sekaisin, kun olin kaikennäköistä mennyt selittelemään Ilonalle.. :D Olen kyllä aina ollut tajuttoman onnekas, vaikka kaikennäköistä onkin sattunut (*koputtaa puuta*)...


Blogitallin viikkohaasteen innoittamana kokosin teille hauskimpia ja mieleenjääneitä heppamokia, mitä minulle on sattunut. Toivottavasti nämä naurattavat teitä yhtä paljon, kuin minuakin tällä hetkellä! Minulta löytyisi ulkoiselta kovalevyltäni hurjan paljon epäonnistumiskuvia ja -videoita, mutta valitettavasti se ei suostu enää avautumaan, joten kuvituskuvina on blogissakin aiemmin esiintyneitä epäonnistumisia :) 

Varhaisin epäonnistumiseni heppaillessa tulee mieleeni, kun meillä oli kauan aikaa sitten pieni kesäponi. Olin ihan pieni silloin, eikä kokemusta ollut paljoa. Olin kiipeämässä ponin kyytiin ilman satulaa, mutta vahingossa menin liian taakse kyytiin ja poni pukitti minut sieltä alas. Näin sitä pienestä pitäen on vastoinkäymisiä ollut, mutta samalla tiellä edelleen mennään ja olisihan se vähän tylsää, jos koskaan ei mitään kävisi ;)

Estetreenejä Kaitsun kanssa, mutta esteet eivät halunneet tehdä yhteistyötä ja tämä este päätti kaatua juuri kun olimme ponnistamassa esteelle. Kiltti Kaitsu yritti hypätä silti, vaikka kuskin mielestä olikin tosi pelottavaa.

Helkan kanssa harjoiteltiin kyllä enemmän ja vähemmän näitä voltteja. Omasta mielestäni onnistuin aika hyvin, sillä koskaan ei sattunut vaikka miten päin olisin sieltä selästä keikahtanut alas.

Olimme kerran Annin kanssa maastossa ilman satuloita, minä Raikulilla ja Anni Kaitsulla. Anni meni edellä ja me lyllersimme perästä, kirjaimellisesti lyllersimme, sillä Raikuli ei liikkunut mihinkään vaan oli tosi laiska. Kotiin päin kääntyessä päätimme kokeilla laukata niin, että minä menin Raikulin kanssa edellä. En kerennyt tekemään mitään, kun poni otti ja lähti sellaista haipakkaa, ettei oo toista kertaa samanlaista vauhtia nähty. Hetken aikaa yritin roikkua kyydissä puolelta toiselle keikkuen, kunnes lopulta tömähdin lumiseen ojaan ja vilaukselta näin, kun Raikuli jatkoi matkaa kaverini ja Kaitsu perässään. 

Meillä on ollut tapana käydä kesäisin uittamassa shettiksiä läheisellä järvellä. Eräänä kertana minulla oli Tomi mukana, sillä oli riimu päässä ja pitkä liina. Hetken polskittuamme Tomi päätti, että nyt lähdetään ja siinä vaiheessa minulla ei ollut enää mitään sanottavaa. Ilona katseli järvestä, kun minä juoksin Tomin perässä pientä metsätietä pitkin puita väistellen. Loppuen lopuksi vauhti kiihtyi niin paljon ja tiesin edessä olevan pienen ojan, joten hyppäsin mahalteni maahan ja raahauduin vielä muutaman metrin perässä, kunnes Tomi pysähtyi. Oli muuten hyvä, että pysähtyi sillä kun nousin maasta olisi suoraan edessäni ollut parin metrin päässä kivan kokoinen koivu.. :):) Tämän jälkeen on ponilla kyllä ollut suitset päässä uimaan mentäessä!

Tämän jälkeen yritin vielä ottaa ohjasta kiinni, mutta Helka oli nopea ja ehti karkuun!

Puusta puheen ollen.. Olimme Jennan kanssa maastoilemassa, minä Helkalla ja Jenna Fasulla. Nostimme laukan ja hetken laukattuamme suoraan edessämme olikin melkoinen puurykelmä paksuja oksia. Jenna ja Fasu kerkesivät kiertämään sen, mutta mitä tekikään Helka, kiihdytti entisestään vauhtia ja laukkasimme suoraan tuohon oksakasaan. Helka jatkoi matkaa, mutta minä en. Jotenkin kummallisesti siitäkin selvisimme ehjin nahoin ja pääsimme jatkamaan turvallisesti matkaa takaisin ponin selkään kiivettyäni.

Muutamia talvia sitten tallitytöt menivät Ripalla tandemia pellolla.. ja Tippuivat sieltä. Halusin mennä myös kokeilemaan ja no.. Ripa vei mua kuin märkää rättiä. Pehmeää peltoa olisi ollut vaikka muille jakaa, mutta Ripa juoksi suoraan pellolta pois ja heti kovalle maalle päästyämme putosin selästä. Teki hieman kipeää..

Viimeisenä hännänhuippuna tulee, kun olimme Illonan kanssa yhtenä talvena ratsastamassa tallilla. Minä menin Epulla ja löysimme yhden kivan lumikasan, minkä yli pystyi hyppimään hevosen kanssa. Menetin tasapainoni ja keikahdin selästä alas. Se mikä tekee tästä tippumisesta erityisen on se, kun huomasimme, että minulta oli lähtenyt kenkä ja chapsi jalasta irti ja siinä ne jalustimessa roikkuivat yhtenä kappaleena.. Hieman kyllä nauroimme itsemme kipeiksi, miten se oli edes mahdollista? :D

Uusinnan viimeinen este, meidän väreihin sopiva este ja Helka päätti pudottaa mut suoraan jaloilleni esteen keskelle!?

Tipahdin verryttelyssä samalla tavalla samalle esteelle ja mitä tapahtuu radalla. Hupsista, ei sen näin pitänyt mennä!


Millaisia epäonnistumisia teille on käynyt tallilla hevosten kanssa ja ilman? Kommentoikaa alas teidän hauskimpianne mokia, niitä on kiva lukea!

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Billnäsin kohokohdat

Heippa! Niin se kuusi viikkoa meni nopeasti ohi ja vihdoin olen palannut takaisin kotiin. Ajattelin tehdä teille hieman erilaisen koosteen näistä kuudesta viikosta, sillä niitä peruspostauksia on aina välillä hieman tylsä lukea. Olen kyllä enemmän kuin kiitollinen kaikesta, mitä pääsin siellä kokemaan. Kiitos kaikille ♥


PERUS TALLIHOMMAT
Kun pääsin jyvälle tallin perus päivärytmistä, pystyin tekemään hommia oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Sain myös vastuuta jonkin verran, että kaikki sujui tallilla hyvin. Kaikki hevoset tulivat minulle tutuiksi ja tiesin, miten kenenkin hevosen kanssa tulee toimia. Tallilla ei ollut koskaan tylsää, vaikka samoja juttuja olisi tehnyt useammankin päivän putkeen.

Billnäsin parhaat (kuvasta puuttuu pari ihmistä) ;)
Takana Aura, Ines, Sofia, minä ja Maria, edessä Krissu ja Joanna

BELGIALAINEN HUIPPU ELÄINLÄÄKÄRI
Heti ensimmäisellä viikolla tallilla kävi Belgialainen Bruno Beyne hoitamassa muutamia hevosia. Oli todella mielenkiintoista seurata hänen tekemistään ja näin paljon sellaisia juttuja, mitä en ole ennen nähnyt!

LEO
Jessican super kisaheppa, jolla pääsin ratsastamaan useammankin kerran viikossa. Näiden kuuden viikon aikana (joista Leo oli Billnäsissä 4 viikkoa) olin Leon selässä jopa 16 kertaa. Mentiin maneesissa, mentiin kentällä ja muutaman kerran myös maastossa! Leon kanssa oli päiviä, kun sujui todella hyvin ja päiviä, jolloin ei sujunut niin hyvin. Joka ikinen kerta, kun kiipesin sen selkään tai tulin kyydistä alas, olin iloinen. Leo oli ihana hevonen, pidettiin usein karsinassa herkkiä rapsutushetkiä. En voi sanoin kuvailla, kuinka kiitollinen olen kun sain Leolla mennä ♥




RATSASTUSTUNNIT
Kävin seitsemällä Hansun pitämällä ratsastustunnilla, joista yksi oli pieni estetunti. Koin paljon ahaa-elämyksiä näillä ratsastustunneilla. Kaikki hevoset olivat aivan erilaisia keskenään, mutta jotenkin aina selviydyin kaikilta tunneilta suht hyvin. Sain kehuja siitä, kuinka nopeasti löysin oikeat napit hevosilta, joita ratsastin. Tykkäsin Hansun tunneista paljon, sillä ei tehty mitään vaikeita tehtäviä, mutta silti opin aina hirveästi. Hansun tuntien lisäksi kävin kahdella Arjan pitämällä koulutunnilla.

ESTEVALMENNUKSET
Pääsin mukaan Jessican estetunneille. Olin kolmella estetunnilla, joiden lisäksi Jessica piti minulle ja toiselle harjoittelijalle pienen oman estetunnin. Olen tästäkin todella kiitollinen, että Jessica otti minut tunneilleen. Tunnit olivat todella hyviä ja minulle jäi aina positiivinen mieli tunnin jälkeen. Muutenkin tykkäsin seurailla Jessican pitämiä valmennuksia.

Vilma

MAASTOT
Billnäsissä oli tajuttoman hyvät ja monipuoliset maastot hevosille. Rakastuin maisemiin ja pitkiin hiekkapätkiin. Oli metsäteitä, vanhoja junaradan pätkiä, ylä- ja alamäkiä. Kaikkea mitä maastoilta voi toivoa. Käytiin paljon maastoilemassa, kävin yhdeksällä erilaisella maastolenkillä. Oli käyntimaastoja, rauhallisia ja reippaita maastoja ja kaikkea siitä väliltä. Odotin aina innolla, kun joku tuli sanomaan, että voitaisiin lähteä maastoon.

PEILIEN PESUTALKOOT
Melkein heti ensimmäisillä viikoilla kauhistelimme maneesin peilien likaisuutta. Niimpä otimme Sofian kanssa muutaman vesiämpärin muiden työvälineiden lisäksi käteen ja suuntasimme maneesiin. Jokunen hetki siinä vierähti, mutta kyllä kelpasi tämän jälkeen katsella peileistä ratsastusta, kun oikeasti jopa näki jotakin!

TUNTIEN PITO
Yhtenä päivänä rupesimme keskustelemaan siitä, miten minä olen oppinut ratsastamaan, josta puheen aihe kääntyi lopulta tuntien pitämiseen. Minulle ehdotettiin jotain pieniä ratsastustuntien pitoa ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että pidin kaksi 30min kestävää alkeistuntia ja yhden kokonaisen tunnin vähän taitavemmille. Hyvinhän ne kaksi ensimmäistä 30min kestävää alkeistuntia ei mennyt ja iski pieni paniikki, että vieläkö minun pitää tunteja pitää. Onneksi viimeinen tunti meni hyvin ja jäi hyvä fiilis lopettaa siihen :)


Hööks järjesti Billnäsin asiakkaille yksityisen illan Espoon Hööksin myymälässä, jolloin pääsimme tutustumaan kyseisen paikan valikoimaan ja shoppailemaan pienen alennuksen kera. Tehtiin Krissun kanssa "videopostaus", mikä jäi kyllä hieman keskeneräiseksi, kun ei lopussa enää oikeastaan kuvattu mitään. Tässä kuitenkin nyt lyhykäinen pätkä siitä :D

KISAMATKAT
Ennen kuin harjoitteluni alkoi, olin edeltävänä päivänä mukana kisoissa auttelemassa. Toisen kerran pääsin pienemmällä kokoonpanolla mukaan ja ai että, kuinka tykkään olla mukana kisoissa! Siellä on aina niin erilainen fiilis ja kiva tsempata toisia. Radan aikana jännittää, miten ratsukko selviytyy esteiden yli. Kisamatkoista jäi aina hyvä mieli.

ESTEKISAT
Harjoitteluni kruunasi toiseksiviimeisenä päivänä järjestetyt tallin omat 1-tason estekilpailut. Jessica kysyi viikkoa aikaisemmin kiinnostaisiko minua mennä ja niinhän siinä sitten kävi, että osallistuin suokkitamma Vilmalla luokkiin 60cm ja 80cm. Olin Vilmalla mennyt aiemmin yhden koulutunnin ja kaksi estetuntia, niin Jessica antoi minun sillä mennä. Oli tosi kiva päivä ja saatiin molemmista luokista 0-0 tulokset. ensimmäinen rata meni vähän niin ja näin, mutta 80cm rataan olen todella tyytyväinen, Vilma oli super!

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Late


Viime sunnuntaina varustin melkoisen korkean ratsun valmiiksi ja kipusin kentällä jakkaran avustuksella tämän ison puoliverisen kyytiin. Tämä pitkäkoipinen 2002 syntyinen Saksalainen ruuna on tallin työntekijän, Hansun, oma hevonen. Sovimme viime viikolla, että voisin osallistua sillä hänen pitämälleen koulutunnille, kun hän itse ei tuona päivänä kerkeäisi hevosta liikuttamaan. Ilomielin siihen suostuin, sillä pitkän aikaan olen kyseisen hevosen liikkeitä ihastellut.

Alkuun Late oli hyvin jännittynyt ja itsekin etsin oikeita nappeja, joilla sain hevosen rennommaksi. Sain hyviä neuvoja Laten ratsastukseen ja pikkuhiljaa meno alkoi parantumaan ja ajoittain Late kulki oikein tahdikkaasti hyvässä ryhdissä. Tehtiin itsenäiset alkuverryttelyt ja minä jäin toiseen päätyyn isolle pääty-ympyrälle taivuttelamaan Latea. Alussa meinasi epätoivo iskeä, kun Late alkoi nykimään ohjia ja tahti oli hyvin epätasainen. Pätkittäin Late alkoi rentoutumaan ja kun otimme laukan mukaan alku-verryttelyyn, meno muuttui paljon paremmaksi. 


Sain Lateen tosi hyvän tuntuman laukassa ja Hansun neuvojen mukaan siitä tuli vieläkin parempaa. Latella oli tosi keinuva laukka, mutta siinä oli kuitenkin helppo istua ja istunnan avulla sain todella hyvin säädeltyä laukkaa. Koin tunnin aikana todella paljon ahaa-elämyksiä, kun oivalsin käyttää kroppaani oikein. Lämmittelyjen jälkeen pidettiin hetken huili, jonka jälkeen siirryttiin varsinaiseen tehtävään. 



Hansu oli asetellut kentälle neljä tötteröä salmiakin muotoiselle kuviolle. Tehtiin ensin käynnissä niin, että mentiin tötteröltä tötterölle käynnissä suoraan ja tötterön kohdalla tehtiin pieni takaosakäännös ja taas suoraan seuraavalle tötterölle. Late teki pari käännöstä tosi hyvin, mutta itselläni oli ongelmana se, että yläkroppani kääntyi juuri vastakkaiseen suuntaan mihin olimme menossa, jolloin Latekaan ei oikein tajunnut mitä siltä pyysin. Ravissa jatkettiin samalla kuviolla, mutta jätettiin takaosakäännökset pois. Kulmat piti ratsastaa kuitenkin niin jyrkästi kun pystyi, mutta meillä ainankin Laten kanssa käännökset valahtivat todella pitkiksi :D Hansu kuitenkin sanoi, että meillä tärkeämpää oli säilyttää tasainen tahti läpi kaarteen.




Ravissa tehtävä sujui kivasti, mutta suorat sivut olivat minulle haastavia, kun Late alkoi tarjoamaan pohkeenväistöä. Ei siinä muuten mitään, nätit väistöt Late teki, harmi vain ei tehty niitä tarkoituksella..! Lopuksi vielä keventelin ravissa ja käveltiin loppukäynnit. Tunnista jäi kyllä super hyvä fiilis, kun sain hyvän tuntuman Lateen. Alku säätöjen jälkeen meno tuntui hyvältä ja meni paljon paremmin kuin odotin. Oli kyllä opettavainen tunti ja superkiva hevonen :)


Tässä vielä pieni videoklippi, missä näkyy aika hyvin ravissa miten meni. Pätkiä meni todella hyvin ja tasaisesti, kun taas välillä tuli hieman huonompia pätkiä.. :) Nämä videot ovat kuvattu melkein lopputunnista. Mitäs tykkäsitte tälläisestä hieman tarkemmasta treeniselostuksesta?