Niin ikävä.

Jokainen varmasti tietää, miltä tuntuu kun on ikävä. Mulla on tällä hetkellä ihan kamala ikävä Hemmoa. Okei, täytyy myöntää, että minulla on joka päivä ikävä tätä maailman parasta ponia. Siitä on yli kolme vuotta. Aivan liian kauan aikaa. Muistan vieläkin kuin eilisen kaikki ihanat kesä- ja talvipäivät, kun Hemmo oli Tokkolassa. Kaikki ne maastoreissut, peltorallit, epätoivoiset estetreenit ja ilman satulaa humputtelut. Epäonnistumiset ja onnistumiset. Useimmat teistä olette varmasti joskus tunteneet sen tunteen, kun löytätte Sen Oikean. Hemmo on mulle se. Tää poni on täydellinen just mulle. 

gravity won't be held responsible for people falling in love.

if i fall in love with you no one will ever be able to explain it

and i think that's beautiful.

people always ask me:

how do you memories all of that?

but i remember all the way people have affected me

our stories became memories.

maybe it was a truth or dare kiss

or a simple act of kindness.

one that reminded this moment and mark it as a memory.

so we can both have it to look back on,

and not all of these memories are greatest

but they're mine.

♥