Treeni-intoa

Kävin toissapäivänä Vinskin kanssa maastossa ottamassa vähän laukkaa kentällä tuuppailun jälkeen. Törmäsin samalla vanhaan tuttuun ja jäätiin juttelemaan niitä näitä. Tuli puheeksi koulunkäyntini ja kerroin hänelle suunnitelmistani ja miten hyvin minulla menee koulussa tällä hetkellä. Hän kannusti minua jatkamaan yhtä reippaasti sillä lopulta kova työ palkittaisiin. Rupesin miettimään, että minullahan menee tällä hetkellä oikeasti todella hyvin!

Huomasin Vinskillä ratsastaessa, että olen oikeasti kehittynyt ratsastaessa paljon. Vaikka en vieläkään ole lähelläkään hyvää ratsastajaa, niin kehitystä on tapahtunut paljon. Tällä hetkellä mulla on hirveän korkea motivaatio kehittyä ratsastajana ja yritänkin ratsastaa niin paljon kuin mahdollista!

Mulla on ihan mahtavat paikat, mihin pääsen työharjoitteluihin. Olen varma, että opin näiltä talleilta paljon uusia asioita ja odotan innolla jahka pääsen aloittamaan! Rankkaa tulee olemaan varsinkin kun pääsen Saksaan, mutta olen valmis kaikkeen. Olen ajatellut aina, että ei voi onnistua, jos koskaan ei epäonnistu. Virheitä sattuu kaikille, mutta niistä opitaan. 

Kun peruskoulun jälkeen lähdin sosiaali- ja terveysalalle sillä perusteella, etten halua hevosista ammattia, olen nyt jälkikäteen miettinyt, että mitä ihmettä olen oikein ajatellut :D 1,5 vuotta nyt hevosalaa opiskellessa olen päivä päivältä varmempi siitä, että tämä on sitä mitä haluan. Vaikka välillä tekisi mieli hakata päätä seinään, niin en vaihtaisi mitään pois. 

Tulipas sekava postaus. Postauksen pääjuttuna oli kertoa teille, että tällä hetkellä on treeni-motivaatio kohdillaan! Nyt vain otetaan kaikki ilo ja oppi iri kaikesta mahdollisesta. Tästä on suunta enää vain ylöspäin (ja ehkä välillä tulee pieniä takapakkeja, mutta ei niistä kannata lannistua, eihän?).