Eilen perjantaina meillä oli toinen estenäyttö. Tein tämän näytön Torstilla ja kerettiinkin harjoittelemaan useaan otteeseen esteitä. Viimeiset pari viikkoa meni treenien osalta todella hyvin, mutta sitten viimeinen estetunti ennen näyttöjä oli katastofi. En löytänyt yhdellekkään esteelle askelta ja Torsti kielsi useampaan otteeseen ja oli todella epävarman tuntuinen. Kuolainvaihdoksen jälkeen oli aika suunnata jännittynein fiiliksin näyttöön.
Verryttelyssä Torsti oli vielä hieman jännittyneen tuntuinen ja ensimmäiset hypyt olivat epävarmoja ja kerran kielsi sekä pystylle, että okserille. Pienellä tsemppauksella ja riittävällä laukalla päästiin esteistä yli, jonka jälkeen kävelin pitkään samalla katsoen parin muun radat. Ennen omaa suoritustani otin vielä laukkaa ja ravia, jonka jälkeen aloitin radan. Ennen rataa päätin, että nyt me mennään loppuun asti ja muistan laukata tarpeeksi eteen, etten jää himmailemaan.
Rata sujuikin melko hyvin. Oikeaan kierrokseen en saanut pohjetta ihan niin hyvin läpi ja joduin hieman kiireellä vaihtamaan laukan ensimmäisen pystyn jälkeen, minkä takia ajauduimme puomilla tosi ulos ja tulimme todella lähelle seuraavaa pystyä. Okserille tuli hyvä hyppy ja innareistakin selvisimme hyvin pienellä kannustuksella. Olin radan jälkeen todella tyytyväinen ja ylpeä itsestäni.
Olen ratsastaessa ollut vähän sellainen kaikki tai ei mitään. Jos minulla ei onnistu, luovutan heti. Viimeisellä estetunnilla ennen näyttöä luovutin pari kertaa, kun en vaan osannut tehdä mitään. Koulunäytössä luovutin. Enää luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Otan härkää sarvista kiinni ja teen sen minkä pystyn tekemään.
 |
| Itsearviointia antamassa näytön jälkeen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti