lauantai 18. kesäkuuta 2016

Kesäkurssit 1/7

Uskotteko, jos kerron etten ole ikinä ollut yhdelläkään hevosleirillä tai -kurssilla. Suurin osa kavereistani on ollut vähintään yhdellä heppaleirillä, mutta itse en ole koskaan sitä päässyt kokemaan. Tänä kesänä tilanne on toinen, kun pidän kesän kaikki kesäkurssit tallilla, jossa olen töissä. Kurssit ovat päiväkursseja niin, että ne kestävät maanantaista perjantaihin (tai torstaihin). Päivän aikana pidän yhteensä neljä ratsastustuntia, sekä yhden teoriatunnin. 

Kun ensimmäisen kurssipäivän aamu koitti, jännitin enemmän kuin pitkään aikaan. Edes koulussa olleet ratsastusnytöt eivät tuntuneet miltään tämän jännityksen rinnalla, vaikka kaikki minut tuntevat tietävät että jännitin varsinkin koulunäyttöä todella paljon. Päivä kului ja minun oli pakko lähteä töihin. Koko bussimatkan vastassani tuntui jännitys ja pelkäsin selviänkö kurssien pidosta laisinkaan. 

Kaikki aivan turhaan. Viikko oli todella rento, oppilaat olivat hauskoja ja vietettiin kiva viikko puuhastellen kaikenlaista hevosten kanssa. Opin viikon aikana itsekin paljon, ja toivon mukaan minä sain opetettua kurssilaisille jotakin uutta. Teoriatunneilla käytiin läpi hevosen rakenteesta aina kilpailemiseen saakka. Viikon kruunasi 'leirikisat', jossa oppilaat skabailivat toisiaan vastaan. 

Ensimmäinen viikko ohi ja kuusi kurssia vielä jäljellä. Tästä tulee hauska kesä! Alla olevassa kuvassa ovat ensimmäisen viikon osa kurssilaisista. Vasemmalta oikealle mustan ponin selässä Vilma, vieressä Pinja. Valkoisen hevosen selässä Aino ja vieressä Nella.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Kesän alku

Kesä alkoi mukavissa merkeissä, kun tehtiin vuoden ensimmäinen mökkireissu ja teki kyllä todella hyvää pieni maalaisloma. Mulla oli viime viikolla muutama päivä töitä ja loppuviikon vietin Kouvolassa. Kävin parina päivänä Jennan kanssa hoitamassa Fasun ja toisena päivänä pääsin itsekin hieman enemmän hommiin selässä. Olen muutamia kertoja käynyt ravailemassa pojulla, mutta nyt otin sillä kaikki askellajit sekä vähän ravipuomeja. Fasu oli loppua kohden tosi kivan tuntuinen, mutta oli kyllä itselläni erittäin paljon hakemista, miten heppa oikein toimikaan. 
Mulla alkoi tänään kesäkurssien pito tallilla ja nyt seuraavat seitsemän viikkoa pidän kesäkurssit. Mua jännitti aamulla ihan hirveästi, miten mä siitä oikein selviydyn, mutta hyvin tämä lähti sujumaan. Päivä oli semi rento ja kurssilaiset oikein hauskoja. Mulla on nyt tämä seuraava viikonloppu vapaa ja sitten olisikin 12 työpäivän putki, kun olen juhannuksen yli töissä. Huh, kyllä tässä tekemistä riittää. Toivon mukaan saan sen verran tienattua parin kuukauden aikana, että pystyisin syksyllä aloittamaan autokoulun. 
Loppupäivä menee suunnitellessa loppukurssin ohjelmistoa ja sen jälkeen voisin painua unten maille. Eiliset yöunet jäivät turhan vähäisiksi, kun lähdettiin katsomaan Helsinkipäivän konserttia ja kotona oliin vasta puolen yön jälkeen. Keskiviikkona lähden töiden jälkeen kokeilemaan yhtä mahdollista tulevaa vuokraponia. Saa nähdä kuinka käy :)

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

101 päivää, 146 ratsua

Osa teistä ehkä muistaa, kun olin pitänyt kirjaa Billnäsissä ollessani, keillä olin ratsastanut ja mitä olin hevosten kanssa tehnyt. Kokosin viimeisen lukukauden aikana myös koululla kaikki ratsastustunnit ylös. Merkkasin aina ratsastuksen jälkeen kännykkään muistiin, kenellä olin mennyt ja olinko tehnyt esimerkiksi jotakin erikoista (esim hypännyt tai käynyt maastossa). Minusta on kiva jälkikäteen muistella, kenellä olen mennyt ja kuinka paljon. Tähän postaukseen olen koonnut minun viimeisen kouluvuoden ratsastukset.

Elokuun 2015 ja Kesäkuun 2016 välillä olen ollut 101 eri päivänä hevosen selässä ja selässä vietettyjä hetkiä on yhteensä 146. Estetunteja kertyi 38 kappaletta ja maastossa käytiin keväällä harmillisesti vain viisi kertaa, kun Jokimaalla ei oikein kunnon maastoja ole. Syksyllä pidettiin maneesin avajaisissa katrilliesitys ja kerkesimme harjoitella siihen jopa 7 kertaa! Ainoat tippumiset koululla tapahtui tämän kevään aikana, kun olen tullut kahdelta estetunnilta alas. Koulukilpailuissa kävin kaksi kertaa. Niin ja kyllähän tähän väliin on mahtunut yksi koeratsastus, kun pääsin testaamaan yhtä hevosta olisiko se ollut hyvä koululle.
Ehdoton ykkösratsu koululla oli yhdessä vaiheessa Poni ja sen selkään olen noussut vuoden aikana 39 kertaa, joista lähes puolet (17) oli estetunteja. Seuraavana Unik ja Veera kamppailivat keskenään, kumman selässä olen viihtynyt enemmän. Syksyllä ratsastin todella paljon Veeralla, kun taas Unikilla ratsastin pääosin kevään. Veeran selkään olen noussut lukuvuoden aikana 23 kertaa ja Unikin selkään 30 kertaa. 

Torstilla ratsastin 15 kertaa, Nopsalla 10, Taffella 9, Tuksulla (jonka pääsin sisäänratsastamaan) menin 7 kertaa, Vaakulla ja Muistolla menin kummallakin 5 kertaa, edesmenneen Unskin selkään pääsin kerran ja Salpaukselta pois lähteneen Santun selässä kävin myös kerran

Tällä hetkellä minulla on melko tyhjä olo, sillä tällä hetkellä minulla ei ole ketään vakituista ratsua. Toivon, että pääsen työpaikallani ratsastamaan jonkun verran. Etsin myös pikuhiljaa itselleni vuokrahevosta, jolla pääsisin treenaamaan, mutta en ole laittanut mitään ilmoitusta vaan katselen, jos vastaan tulisi jokin kiva diili. 

maanantai 6. kesäkuuta 2016

2013-2016 VALMIS

🎶 "Otat ensiaskeleet, varovasti tunnustellen
Kaadut, nouset ylös taas, yhä uudelleen ja ymmärrät sen
Pienet kolhut, suuret murheet, käsikkäin käy
Kanssa riemun, oivallusten suurimpien"
Vaikka välillä on tehny mieli heittää hanskat tiskiin ja vajota maan alle, niin oon mä kyllä pirun ylpeä itsestäni! Kolmen vuoden aikana oon saanu niin paljon tukea, uutta oppia ja unohtumattomia ystäviä. Tää matka on opettanut mua monin tavoin todella paljon ja oon saanu rohkeutta omaan tekemiseeni. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin parhaille mahdollisille työharjoittelupaikoilleni, joissa pääsin kehittämään itseäni hevostenhoitajana
yli kahdeksan vuotta oon kulkenut Munkin ja monen muun ponin rinnalla Tokkolan tallilla. Tän tallin ansiosta oon innostunu tästä lajista ja sain sieltä parhaat mahdolliset eväät jatkoon ja kolme päivää sitten perjantaina kova uurastaminen tätä alaa kohtaa mut palkittiin elämäni ensimmäisellä stipendillä

Kiitos kaikille ketkä on tukenut, kannustanut ja opettanut minua näiden kolmen vuoden aikana, täältä kuittaa valmistunut ja erittäin iloinen hevostenhoitaja! 

Kiitos upeista kuvista isosiskolleni Lauralle, mikä on teidän lemppari näistä?
Itse en osaa sanoa vain yhtä, sillä kaikki ovat omalla tavallaan niin ihania

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Tasan vuosi sitten..

..lensin Saksan työharjoittelujakson päätyttyä takaisin Suomeen. Aika on mennyt hirvittävän nopeasti ja tapahtumat ovat edelleen tuoreina muistissani. Kyseisen reissun aikana ylitin itseni positiivisella tavalla monta kertaa ja tein asioita, joita en ollut koskaan aiemmin tehnyt. Kahden kuukauden aikana fiilikseni ja tunteeni heittelivät laidasta laitaan joka päivä. Koin enemmän kuin mitä olisin koskaan osannut aavistaa. Siellä oli rankkaa, mutta antoisaa. Muistelen tallia useita kertoja viikossa. Olen niin iloinen, kun uskalsin sinne lähteä!

Salainen haaveeni on, että pystyisin lähteä esimerkiksi puoleksi vuodeksi ulkomaille niin että olisin aina pari kuukautta yhdellä tallilla töissä ja vaihtelisin paikkoja. Olen nimittäin huomannut sen, että kaipaan muutoksia enkä pysty menemään pitkiä aikoja "saman kaavan mukaan". Aika näyttää, miten elämässä menen eteenpäin!

maanantai 30. toukokuuta 2016

Heppakoulu vastaukset

Parasta heppa-alalla opiskelussa, entä huonointa?
Ehdottomasti parhain asia on se, että pääsee kokemaan todella paljon uusia juttuja hevosjutuissa, sekä tietysti pääsee työskentelemään hevosten kanssa lähes päivittäin. Huonona asiana pidän sitä, että selän takana puhumista esiintyy melko paljon.

Kenelle suosittelet hevosalaa?
Heille keitä oikeasti kiinnostaa hevosalalla työskenteleminen ja kehittyminen. Olen törmännyt henkilöihin ketkä tulevat kouluun vain, jotta pääsevät ratsastamaan ja kun talliviikko iskee niin yhtäkkiä lopetetaan.. :-)

Onko mielestäsi opiskelu ollut rankkaa?
Välillä on ja välillä ei. Suurimmaksi osaksi koulussa on ollut melko rentoa, varsinkin jos ei ota asioita liian vakavasti. Itse olen stressannut todella paljon kolmantena vuotena, kun olen yrittänyt pyrkiä koko ajan täydellisyyteen.
Millaista on asuntolaelämä?
oli hyvät ja huonot puolensa. Itse sain sieltä hyviä ystäviä ja siellä riitti iltaisinkin tekemistä, mutta sielläkin oli todella paljon kuppikuntia ja selän takana puhumista.

Asuitko itse asuntolassa vai missä? Onko asuntolassa oma huone vai useampi henkilö samassa huoneessa?
Olin kaksi vuotta asuntolassa ennen omilleni muuttamista. Asikkalassa oli 4x2 sekä 2x2 huoneistoja. Yhdessä huoneessa asui maximissaan kaksi henkilöä. Itse olin onnekas ja sain oman huoneen, kun alunperäinen huonetoverini ei ikinä ilmaantunut paikalle. Pieniä hetkiä minulla on ollut huonetoveri, mutta arvostin kyllä paljon omaa rauhaa.

Miten päädyit hevosalalle?
Olen ollut koko ikäni hevosten parissa ja minulla on ollut motivaatiota tähän hommaan aina paljon. Kun hain ensimmäisen kerran ysillä, ajattelin etten halua hevosista ammattia ja pääsin sosiaali- ja terveysalalle. Nopeasti kuitenkin huomasin, ettei se ollut juttuni ja menin puoleksi vuodeksi tallille töihin ennen kuin aloitin hevoskoulun.
Onko sulla oma hevonen tai poni? Jos ei ole tällä hetkellä, niin onko ollut aiemmin, tai aiotko hankkia oman?
Ei ole omaa, eikä ole ikinä ollutkaan. Muutama vuosi sitten minulla oli neljä vuotias russponi ylläpidossa. Minulla kuitenkin on ollut paljon sellaisia hoitoponeja joita olen saanut pitää kuin omiani. Tulevaisuudessa olisi ihanaa omistaa oma hevonen.

Kuinka yleisesti siinä oppilaitoksessa, missä opiskelet, opiskelijoilla on oma hevonen tai poni?
Ei kovinkaan monella. Voisin heittää villin veikkauksen, että max 25% omistaa oman hevosen.

Miksi juuri hevosala?
Minua on aina kiinnostanut hevosten kanssa työskentely, se on rentouttavaa ja siinä oppii aina uutta. Hevosten kanssa kommunikointi on kiehtovaa, kun pitää ymmärtää niin paljon hevosten eleistä ja liikkeistä.
Millaisia hevosia koulussa on?
Tällä hetkellä meiltä löytyy melko kirjava kattaus erilaisia hevosia. Kaikki ovat hyvin erilaisia toisistaan. Koululla ratsupuolella yritetään painottaa suomenhevosiin. Suurin osa hevosista on erittäin kilttejä käsitellä ja ratsastaessa löytyy vähän joka tasoon hevosia.

Millainen soveltuvuuskoe sulla oli?
Haastattelu, ryhmätehtävä sekä käytännön koe. Ryhmätehtävässä meidän piti purkaa heinäkuorma vintille ja käytännön kokeessa hevosen talutus, rodun tunnistus, käyttö, millaisessa kunnossa kaviot/kengät ovat, yleiskunto sekä piti nimetä muutamia hevosia ja ratsastajia/ohjastajia.

Lempi hevonen koulusta?
Tämä on vaihdellut useampaan otteeseen. Alussa ehdoton lemppari oli suokkiruuna Muisto, sitten vaihtui Veeraan, Poniin, Uniikkiin, Tuksuun, mutta ehkä kuitenkin Veera ja Tuksu ovat jääneet mieleeni parhaiten ja ovat lähellä sydäntä.
Mikä oli lempiaine?
Ykkösvuonna tykkäsin todella paljon värien periytymisestä, mutta eiköhän varsinkin nyt kolmantena vuotena se ole ollut ratsastaminen.

Mikä vaikutti sun valintaan, että valitsit Asikkalan etkä esim ypäjää?
Ypäjä on aivan liian iso paikka minulle. En tykkää miten siellä käyttäydytään. Asikkala vaikutti niin paljon rauhallisemmalta paikalta ja oli lähempänä kotia, joten päätös oli aivan selvä. Harjussa kävin pääsykokeissa kerran, mutta siitäkin olin kuullut niin paljon ristiriitaisia juttuja etten sinne halunnut.

Oliko sulla ikinä sellaista hetkeä että tekisi mieli vain heittää hanskat naulakkoon ja lopettaa koulu?
Monestikin! Olen luonteeltani niin kilpailuhenkinen ja haluan aina saavuttaa vain täydellisyyden ja kun en sitä saa, niin turhaudun todella helposti. Voin vain kuvitella, kuinka monesti luokkalaisillani on mennyt hermot muhun, kun olen valittanut ihan pienistä ja turhista jutuista (anteeksi heille :D) Välillä toiminta on ollut myös epäselvää, mikä on saanut minut todella stressaantuneeksi ja muutaman kerran olen ollut henkisesti ihan rikki koulunkäyntini takia. Tykkään tästä alasta kuitenkin niin paljon, että vastoinkäymisistä  huolimatta en lopettaisi missään nimessä.

perjantai 27. toukokuuta 2016

Tamma- ja varsanäyttelyt

Eilen, torstaina, oli meidän koululla näyttelyt, johon Tuksukin oli ilmoitettu mukaan. Lupauduin esittämään Tuksun ja aamulla saavuin letittämään harjan. Muut meidän luokkalaiset auttoivat muun muassa pesemällä näyttelysuitset ja harjaamalla hevosen, sillä aikaa kun itse letitin ja vaihdoin omat vaatteeni. Kun kaikki oli valmista lähdimme pihalle kävelemään ja pääsimme saman tien mittaukseen. 
Mittauksessa Tuksu ei aluksi meinannut pysyä paikoillaan ja hampaiden tarkastaminenkaan ei ollut Tuksun mielestä kivaa, vaikkakin lopulta antautui ja antoi nätisti katsoa hampaat. Mittauksen jälkeen lähdettiin maneesille kävelemään ja siellä meillä oli vähän turhankin paljon aikaa hengailla ennen omaa vuoroa. 
Ennen meitä oli kaksi nuorta ponia, joiden jälkeen pääsimme kehään. Alkuun seisottiin hetki tuomareiden edessä ja kun sain aseteltua Tuksun jalat suht järjevästi, seisoi se nätisti paikoillaan. Tuksu oli kyllä erittäin kiva esittää, kun se on niin rauhallinen ja helppo käsitellä. Tämän jälkeen käveltiin ja ravattiin yhden kierrokset kehää ympäri ja taas seisotettiin hetki. Käynnissä Tuksu oli ihan ok, mutta ravissa se oli todella vaisu eikä antanut kaikkeansa, niimpä ravista saatiin huonoimmat pisteet. 
Hetki odoteltiin kehässä, että saatiin kuulla pisteet ja niitä tuli seuraavasti:

Tyyppi 7
Pää, kaula, runko 7
Jalat, liikkeiden säännöllisyys 7
Käynti 8
ravi 6

Yhteensä 35 pistettä ja näin Tuksu palkittiin II-palkinnolla.

Pihalla pääsimme vielä "muutamien" ihmisten kuvattavaksi, jonka jälkeen hoidettiin Tuksu. Oli kyllä mukava päivä taas ja Tuksun kanssa oli kivaa. Harmi, kun on enää viikko koulua niin en pääse Tuksun kanssa sen jälkeen enää tekemisiin :/ Haluaisin ottaa Tuksun kanssa valmistujaiskuvat, mutta pitää vielä suunnitella miten se onnistuisi!
Ps. Vielä on hetki aikaa laittaa kysymyksiä tähän postaukseen, mikäli mieleesi tulee jokin kysymys heppakoulusta :)