Kohta takaisin Asikkalaan

Käytiin pikkusiskojen kanssa tänään tallilla kuvailemassa. Puunattiin Vinski ja Pihla, laitettiin suitset ja lähdettiin ulkoilemaan. Jäätiin ihan vain kentälle, kun Vilma ei tarhonut lähteä Vinskin kanssa tien toiselle puolelle. En tiedä oliko kuvaajan käsissä vai kamerassa vikaa, mutta yli puolet kuvista oli ihan heilahtaneita.. Harmitti paljon jälkikäteen kuvia katsellessa, ettei niitä hyviä kuvia tullutkaan.. Minulla oli päässä selkeät visiot, millaisia kuvia halusin, mutta eivät ne sitten onnistuneet :( Harmin paikka, ehkä ensi kerralla. Kuvailujen jälkeen kiersin vielä pihalla hetken, jonka jälkeen hoidettiin hepsut pois.

Huomenna olisi lähtö Asikkalaan! Meillä on tässä jaksossa vain tiistaista torstaihin koulua, eli pitkät viikonloput tiedossa. Ei näytä lukujärjestys kuitenkaan helpolta, vaikka vain kolme päivää koulua viikossa onkin. Lukkarista löytyy muun muassa ruotsia ja jonkinlaista yritystoimintaa, jotka eivät minun vahvuuksiani ole.. Toivotaan, että jakso lähtee sujuvasti käyntiin. Onneksi tässä kohta on jo joululoma!

Iltahämärän kuvailuja

Heissan taas. Nyt on kotona vietetty jälleen yksi päivä ja aamupäivä vierähti koulutehtäviä tehdessä. Saatiin top'in aikana vähän tehtäviä tehtäväksi, jotka nyt tein. Vielä pitäisi pohjapiirrustus piirtää tallista ja ympäristöstä, mutta siinä ei kauaa mene. Iltapäivällä lähdettiin Tokkolaan Vilman kanssa ja tarkoituksena oli ottaa hieman yhteiskuvia hevosten kanssa. Tallille meno kuitenkin hieman venyi tehtävieni takia, jolloin alkoi jo hämärtämään. Otettiin riimunnaru sekä harja ja lähdettiin hevosten tarhaan. Harjattiin nopeasti Vinski ja otettiin siitä hieman kuvia. Otin myös Vilmasta ja Vinskistä yhteiskuvia, jonka jälkeen otettiin Pihla. Harjasin senkin nopeasti ja Vilma otti siitä ja minusta kuvat.

Pitänee yrittää huomenna mennä aikaisemmin tallille, jos saataisiin hieman erilaisia kuvia! Ponejakin kävin kuvailemassa, mutta niistä ei enää tullut yhtään hyviä kuvia.. Niin se pimeä sieltä niin aikaisin tulee :(

Hepsut tuli vastaan portille :-)

Kiitos

Kiitos Nooralle, Noralle ja Jatalle, joiden kanssa sain työskennellä ja oppia lisää. Kiitos hevosille, jotka opetitte minua kaikin tavoin, ettekä päästäneet minua aina helpolla. Kiitos myös Miinalle, josta sain hyvän kaverin. Kiitos kaikille ketkä olivat mukana työharjoitteluni aikana, teidän kaikkien ansiosta tallilla oli hyvä olla. Kiitos niistä kaikista tsempeistä, joita teiltä sain.

Nyt se on ohi. Ensimmäinen työharjoitteluni koulun kautta. Muistan vieläkin tunteeni kuin eilisen, kun ensimmäistä päivää olin lähdössä Valkealaan. Se jännityksen tunne, että sujuuko kaikki hyvin ja tulenko toimeen kaikkien kanssa. Nyt jälkikäteen ajateltuna stressasin aivan turhaan. Nämä kaksi kuukautta olivat todella opettavaisia ja antoisia. En olisi voinut parempaan paikkaan päästä toteuttamaan ensimmäistä työharjoitteluani. Valmennustalli, jossa on hienoja, kalliita hevosia. Päässäni pyöri ajatus, pärjäänkö minä isoille kisahevosille? Tätäkin mietin aivan turhaan. Hevoset siellä on opetettu hyvin ja tallilla on selkeät toimintatavat hevosten kanssa. 

Asuin Valkealassa työharjoitteluni ajan. Nora, Jatta ja Miina asuivat pienessä kolmiossa, johon minä pääsin punkkamaan kahden kuukauden ajaksi. Kiitos tosi paljon siitä teille, että jaksoitte minua siellä katsella :D Kiitos Noralle, joka kovasti yritit auttaa minua syömiseni kanssa, vaikka minulla meinasikin hermot siinä mennä, hyväähän sä vain tarkoitit! Kiitos kun sain tutustua teihin.

Kiitos Nooralle, kun suostuit minut sinne ottamaan. Kiitos niistä tilausuuksista ja opeista, joita sinulta sain. Kiitos kaikille asiakkaillesi, kun otitte minut niin hyvin joukkoon mukaan. Mulle jäi niin hyvä fiilis näistä kuukauksista. Haikea fiilis, kun sieltä oli lähdettävä, mutta onneksi nämä eivät olleet hyvästit. Lupaan tulla auttelemaan viikonloppuisin ja moikkaamaan teitä ja hevosia ❤️

Kiitos.

Viimeistä iltaa lähdössä viettämään, ravintolassa käytiin syömässä isolla porukalla ♥
Vasemmalta oikealle Miina, minä, Nora ja Jatta!

Näyttöviikko

Huhhuh.. Näyttöviikosta on jo melkoisen pitkä aika, mutten ole kerennyt siitä tulla kirjoittelemaan. Nyt kuitenkin hieman fiiliksiä tuosta viikosta sekä arviointikeskustelusta. Viikkoni työpäivät ja työajat taukoineen näyttivät tältä: Maanantai vp, tiistai 8-17, keskiviikko 8-17, torstai 9-17, perjantai vp, lauantai 13-19 ja sunnuntai 8-18.

En kovinkaan tarkasti valitettavasti kerro teille työtehtävistäni, sillä en ole aivan varma, kuinka paljon saan kirjoittaa tallin toiminnasta. Pidän tallin toimintasuunnitelmasta, se on selkeä ja miellyttävä. Viikon tehtäviin kuuluivat perus tallityöt kuten ruokinta, tallin järjestyksen ylläpitäminen (karsinat, käytävä, varustehuone, rehupaikat yms.), hevosten harjausta ja hoitoa (jalkojen pesu, haavojen hoito (jos jotakin ruhjeita/hankaumia sattui olemaan), suupielten rasvaus, jalkojen kylmäys tarvittaessa yms.), hevosten kuntoon laittoa sekä varusteiden putsausta. Myös hevosten liikuttaminen kuului näytön arvinointiin. Viikon aikana minulla oli kaksi ratsastustuntia ja niiden lisäksi ratsastin yhden kerran itsenäisesti, loppuverryttelin yhden hevosen sekä juoksutin yhden.

Näytön arvioinnissa meidän ohjaava opettaja tuli käymään työpaikalla ja keskstelimme laajasti työskentelystäni. Kävimme läpi mitä olen oppinut, mikä on sujunut hyvin ja missä on parannettavaa. Sain positiivista palautetta aktiivisuudesta ja "oppimisen halusta". Olen hieman sellainen, että kysyn lähes aina, että voinko tehdä jotakin. Haluan siten varmistaa, että teen varmasti oikein. Sain tasaisesti numeroita 2 (hyvä) ja 3 (kiitettävä). Oli mukava kuulla, että työskentelystäni on pidetty ja paljon on tullut vitsejä, että voisin jäädä pysyvästi tiimin jäseneksi. Harmiksi vain kouluni rajoittaa tämän, mutta lupasin käydä välillä viikonloppuisin moikkaamassa näitä ihania ihmisiä ja hevosia!

Näyttöviikko ei juurikaan ollut yhtään sen erilaisempi kuin muutkaan viikot. Ainut poikkeama oli karsinoiden siivouksessa, jotka hoidin ihan itse viikon ajan! Hmm.. Ajatus lyö tyhjää tällä hetkellä, eikä minulle tule mieleen, mitä voisin näyttöviikosta erikseen kirjoittaa.. Huomenna starttaa viimeiset viiden päivän putki ja tämän jälkeen on koko työharjoittelu ohi.

'

Talven ensimmäiset lumet

Toissapäivänä alkoi täällä meillä päin satamaan lunta. Eilen nappasin kameran mukaan ja lähdin pitkästä aikaa vapaapäivän 'kunniaksi' Tokkolaan. Mitään ihmeellistä en siellä tehnyt, auttelin Ilonaa iltatallissa ja kuvailin hevosia, sekä poneja. Lumi oli niin märkää, että siitä jäi hevosille koko ajan kamalat tilsat kenkiin, etten viitsinyt niitä kiusata kentällä pyörimällä. 

Bloggerilla on taas jokin vaiva ja se nähtävästi on tätä kuvien laatua huonontanut reilusti.. Harmittaa, sillä mielestäni nämä olivat kivoja kuvia. Onneksi se ei ole kaikkiin kuviin puuttunut. Nyt ei oikein tämä tekstin kirjoittaminen suju, joten taidan jättää tämän tähän ja alkaa pakkailemaan. Tänään on taas aika palata töihin. Minulla on tämä viikko ollut näyttöviikko ja tulen myöhemmin kirjoittelemaan fiiliksiä siitä. Siihen asti, hei hei! 

Minä kouluratsastajana?

Ypäjällä ollessa, kun näin toinen toistaan hienompia hevosia minulle tuli tunne, että olisi niin hienoa päästä samalle tasolle. Unelmien täyttymys olisi, kun pääsisi kilpailemaan maailman huippuratsastajia vastaan, ja olisi itse yksi heistä. Istua ison hevosen selässä, joka tekee pelkästään ajatuksen voimalla suoritettavat liikkeet. Eleetöntä ja kaunista katseltavaa, mahtava yhteistyö hevosen kanssa. Silinteri päässä, isolla areenalla, monta silmäparia seuraamassa liikkeitäsi. Lopulta palkintojen jakoon pyydetään saapumaan ensimmäisenä.

Hyvin nopeasti kuitenkin tipahdan pilvilinnasta alas ja tajuan, ei minusta hyvää kouluratsastajaa tule. 

Vaikka tekisin kuinka paljon työtä tämän eteen, ei minusta voi tulla niin taitavaa. Tarkemmin ajateltuna, haluaisinko minä sitä oikeasti? Nautin täysillä opista, jota olen saanut kouluratsastuksessa. Niistä on varmasti hyötyä jatkossa. Minulla kuitenkin on niin paljon opittavaa, etten halua stressata siitä. Harjoittelen omaa tahtiani, ja se riittää minulle.

Tästä mä pidän.

Ypäjällä hevostenhoitajana!

Taas yhtä (tai oikeastaan useampaakin) kokemusta rikkaampana, kun sain ainutlaatuisen tilaisuuden lähteä Ypäjälle hevostenhoitajaksi. Ikinä en ole ollut millään pidemmillä kilpailu-reissuilla, saatika ollut hoitamassa hevosia kansallisen tason kouluratsastuskilpailuissa. Tiistaina päivällä lastasimme Destin, Jalmarin ja Asmon hepparekkaan ja lähdimme ajelemaan kohti Ypäjän hevosopistoa. Matkassa meni noin neljä tuntia ja perillä ollessamme oli jo todella pimeää. Matkan aikana tuli pieni jännityksen tunne, sillä kieltämättä hieman jännitti lähteä mukaan!

Kuvia en ottanut Ypäjän matkalta ollenkaan, tässä kuitenkin pari kuvaa Kiviharjusta, kun olin tunnilla Masalla.

Reissu oli minulle niin henkisesti, kuin fyysisesti raskas. Paljon uusia asioista ja todella paljon tekemistä. Opin tämän reissun aikana todella paljon uutta ja sain realistisen kuvan tälläisistä reissuista. Noora osallisui yhdellä hevosella tunnetun kouluratsastusvalmentajan Richard Whiten valmennuksiin, jota myös minä pääsin seuraamaan. Oli kyllä todella avartava ja mielenkiintoinen kokemus, vaikka en kaikeasta selvää saanutkaan huonon englanninkielen taitoni vuoksi.. Näiden valmennusten lisäksi hän starttasi kaksi kouluohjelmaa perjantaina ja neljä rataa lauantaina. Hevosten ja varusteiden puunausta riitti, ja paljon! 

Huhhuh, niin paljon tapahtui tämän viikon aikana, etten tiedä mitä kertoisin.. Jos kertoisin kaiken mitä haluaisin kertoa, niin tästä tulisi kilometrin pituinen postaus.. Lyhyesti kerrottuna koin reissun aikana paljon uusia ahaa-elämyksiä, turhautumisia, jännitystyä, hyvää mieltä ja paljon muuta. Matka oli kokemuksen arvoinen, mutta rehellisesti sanottuna en kyllä jaksa ainankaan vähään aikaan uutta tälläistä :D Mutta tekemällä oppii ja pakkohan sitä jostakin on aloittaa. 

Näin niin paljon hienoja kouluhevosia ja olen saanut uutta oppia, että itselläni on motivaatio kouluratsastusta kohden todella korkealla! Intoa treenaamiseen on, harmiksi vain hevonen puuttuu.. Tästä tulossa omaa postausta piakkoin. 

Masa oli käynnissä ja ravissa todella kiva ratsastaa, mutta laukka oli vähän räpellystä, saatiin me siitäkin kuitenkin
lopulta ihan kivoja pätkiä. Nämä kaksi kuvaa on ottanut Sanna Telkkinen, kiitokset jälleen :)