Kun ei suju, niin ei suju

Itselleni on kertynyt todella paljon heppamokia tässä vuosien varrella. Hevosten selästä tippumisia on tullut varmasti jo satoja, joista suurin osa kuuluu Helkalle. Tämän pienen riiviöponin kanssa koin eniten tippumisia, kuin kenenkään muun hevosen/ponin kanssa. Lukuisia mokia on sattunut myös tallilla ilman hevosia, kun kerran esimerkiksi olimme siivoamassa tallin latoa. Ilona oli hieman korkeammalla saha kädessään ja oli heittämässä sitä juuri maahan, kun minä samaan aikaan astuin ovesta sisään. Varoitushuudosta huolimatta en kerennyt tajuta mitään, kun kauniissa kaaressa lensi saha suoraan nenääni. Vieläkin monen vuoden jälkeen näkyy jälki, jos oikein tarkkaan katsoo!

Tähän samaan voisin myös kertoa teille, kun olimme tekemässä tuttumme tallilla heinätöitä. Meillä oli pellolla traktorin perässä kiinni iso peräkärry täynnä pieniä heinäpaaleja. Olin kiivennyt sinne kasan päälle nostelemaan vielä lisää paaleja, kun kaverini Hanna lähtikin ajamaan traktorilla eteenpäin. Seisoin melko reunalla ja ennen kuin mitään tajusin, olin jo maassa tajuttomana. Sieltä siis keikahdin suoraan selälteni ja luojan kiitos ei käynyt kuinkaan! Hieman kyllä taisin olla päästäni sekaisin, kun olin kaikennäköistä mennyt selittelemään Ilonalle.. :D Olen kyllä aina ollut tajuttoman onnekas, vaikka kaikennäköistä onkin sattunut (*koputtaa puuta*)...

Blogitallin viikkohaasteen innoittamana kokosin teille hauskimpia ja mieleenjääneitä heppamokia, mitä minulle on sattunut. Toivottavasti nämä naurattavat teitä yhtä paljon, kuin minuakin tällä hetkellä! Minulta löytyisi ulkoiselta kovalevyltäni hurjan paljon epäonnistumiskuvia ja -videoita, mutta valitettavasti se ei suostu enää avautumaan, joten kuvituskuvina on blogissakin aiemmin esiintyneitä epäonnistumisia :) 

♥ Varhaisin epäonnistumiseni heppaillessa tulee mieleeni, kun meillä oli kauan aikaa sitten pieni kesäponi. Olin ihan pieni silloin, eikä kokemusta ollut paljoa. Olin kiipeämässä ponin kyytiin ilman satulaa, mutta vahingossa menin liian taakse kyytiin ja poni pukitti minut sieltä alas. Näin sitä pienestä pitäen on vastoinkäymisiä ollut, mutta samalla tiellä edelleen mennään ja olisihan se vähän tylsää, jos koskaan ei mitään kävisi ;)

Estetreenejä Kaitsun kanssa, mutta esteet eivät halunneet tehdä yhteistyötä ja tämä este päätti kaatua juuri kun olimme ponnistamassa esteelle. Kiltti Kaitsu yritti hypätä silti, vaikka kuskin mielestä olikin tosi pelottavaa.

Helkan kanssa harjoiteltiin kyllä enemmän ja vähemmän näitä voltteja. Omasta mielestäni onnistuin aika hyvin, sillä koskaan ei sattunut vaikka miten päin olisin sieltä selästä keikahtanut alas.

♥ Olimme kerran Annin kanssa maastossa ilman satuloita, minä Raikulilla ja Anni Kaitsulla. Anni meni edellä ja me lyllersimme perästä, kirjaimellisesti lyllersimme, sillä Raikuli ei liikkunut mihinkään vaan oli tosi laiska. Kotiin päin kääntyessä päätimme kokeilla laukata niin, että minä menin Raikulin kanssa edellä. En kerennyt tekemään mitään, kun poni otti ja lähti sellaista haipakkaa, ettei oo toista kertaa samanlaista vauhtia nähty. Hetken aikaa yritin roikkua kyydissä puolelta toiselle keikkuen, kunnes lopulta tömähdin lumiseen ojaan ja vilaukselta näin, kun Raikuli jatkoi matkaa kaverini ja Kaitsu perässään. 

♥ Meillä on ollut tapana käydä kesäisin uittamassa shettiksiä läheisellä järvellä. Eräänä kertana minulla oli Tomi mukana, sillä oli riimu päässä ja pitkä liina. Hetken polskittuamme Tomi päätti, että nyt lähdetään ja siinä vaiheessa minulla ei ollut enää mitään sanottavaa. Ilona katseli järvestä, kun minä juoksin Tomin perässä pientä metsätietä pitkin puita väistellen. Loppuen lopuksi vauhti kiihtyi niin paljon ja tiesin edessä olevan pienen ojan, joten hyppäsin mahalteni maahan ja raahauduin vielä muutaman metrin perässä, kunnes Tomi pysähtyi. Oli muuten hyvä, että pysähtyi sillä kun nousin maasta olisi suoraan edessäni ollut parin metrin päässä kivan kokoinen koivu.. :):) Tämän jälkeen on ponilla kyllä ollut suitset päässä uimaan mentäessä!

Tämän jälkeen yritin vielä ottaa ohjasta kiinni, mutta Helka oli nopea ja ehti karkuun!

♥ Puusta puheen ollen.. Olimme Jennan kanssa maastoilemassa, minä Helkalla ja Jenna Fasulla. Nostimme laukan ja hetken laukattuamme suoraan edessämme olikin melkoinen puurykelmä paksuja oksia. Jenna ja Fasu kerkesivät kiertämään sen, mutta mitä tekikään Helka, kiihdytti entisestään vauhtia ja laukkasimme suoraan tuohon oksakasaan. Helka jatkoi matkaa, mutta minä en. Jotenkin kummallisesti siitäkin selvisimme ehjin nahoin ja pääsimme jatkamaan turvallisesti matkaa takaisin ponin selkään kiivettyäni.

♥ Muutamia talvia sitten tallitytöt menivät Ripalla tandemia pellolla.. ja Tippuivat sieltä. Halusin mennä myös kokeilemaan ja no.. Ripa vei mua kuin märkää rättiä. Pehmeää peltoa olisi ollut vaikka muille jakaa, mutta Ripa juoksi suoraan pellolta pois ja heti kovalle maalle päästyämme putosin selästä. Teki hieman kipeää..

♥ Viimeisenä hännänhuippuna tulee, kun olimme Illonan kanssa yhtenä talvena ratsastamassa tallilla. Minä menin Epulla ja löysimme yhden kivan lumikasan, minkä yli pystyi hyppimään hevosen kanssa. Menetin tasapainoni ja keikahdin selästä alas. Se mikä tekee tästä tippumisesta erityisen on se, kun huomasimme, että minulta oli lähtenyt kenkä ja chapsi jalasta irti ja siinä ne jalustimessa roikkuivat yhtenä kappaleena.. Hieman kyllä nauroimme itsemme kipeiksi, miten se oli edes mahdollista? :D

Uusinnan viimeinen este, meidän väreihin sopiva este ja Helka päätti pudottaa mut suoraan jaloilleni esteen keskelle!?

Tipahdin verryttelyssä samalla tavalla samalle esteelle ja mitä tapahtuu radalla. Hupsista, ei sen näin pitänyt mennä!

Millaisia epäonnistumisia teille on käynyt tallilla hevosten kanssa ja ilman? Kommentoikaa alas teidän hauskimpianne mokia, niitä on kiva lukea!