perjantai 2. syyskuuta 2016

Suunnaton ikävä


Mikään ei ikinä tule korvaamaan aukkoa sydämessäni, joka kuuluu Tomille
ponille joka on tuonut niin monen elämään iloa sekä kokemusta
sekä tietysti vastoinkäymisiä ja niistä oppimista

Aina näitä kuvia katsellessa kyyneleet tipahtaa poskelle,
mietin kaikkea mitä olemme kokeneet. Niin paljon hyvää,
niin paljon kaunista.


Niin monta vuotta tunsimme, näimme toistemme kasvun.
Minä näin sen, kuinka paljon viisastuit vuosien varrella.
Vielä viimeisenä päivänä jaksoit yllättää meidät tempuillasi.

Mitkään sanat eivät riitä kuvailemaan, mitä tunnen sinua kohtaan.
Ja olen varma, etten ole ainut jolla on sinua ikävä.
Olet jättänyt ikuisen jäljen monen sydämeen.


Lupaan, etten koskaan unohda sinua enkä yhteisiä muistojamme.
Joka päivä ikävöin sinua enemmän ja enemmän,
lähdöstäsi on jo aivan liian kauan. 
Miss you


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti