maanantai 30. toukokuuta 2016

Heppakoulu vastaukset

Parasta heppa-alalla opiskelussa, entä huonointa?
Ehdottomasti parhain asia on se, että pääsee kokemaan todella paljon uusia juttuja hevosjutuissa, sekä tietysti pääsee työskentelemään hevosten kanssa lähes päivittäin. Huonona asiana pidän sitä, että selän takana puhumista esiintyy melko paljon.

Kenelle suosittelet hevosalaa?
Heille keitä oikeasti kiinnostaa hevosalalla työskenteleminen ja kehittyminen. Olen törmännyt henkilöihin ketkä tulevat kouluun vain, jotta pääsevät ratsastamaan ja kun talliviikko iskee niin yhtäkkiä lopetetaan.. :-)

Onko mielestäsi opiskelu ollut rankkaa?
Välillä on ja välillä ei. Suurimmaksi osaksi koulussa on ollut melko rentoa, varsinkin jos ei ota asioita liian vakavasti. Itse olen stressannut todella paljon kolmantena vuotena, kun olen yrittänyt pyrkiä koko ajan täydellisyyteen.
Millaista on asuntolaelämä?
oli hyvät ja huonot puolensa. Itse sain sieltä hyviä ystäviä ja siellä riitti iltaisinkin tekemistä, mutta sielläkin oli todella paljon kuppikuntia ja selän takana puhumista.

Asuitko itse asuntolassa vai missä? Onko asuntolassa oma huone vai useampi henkilö samassa huoneessa?
Olin kaksi vuotta asuntolassa ennen omilleni muuttamista. Asikkalassa oli 4x2 sekä 2x2 huoneistoja. Yhdessä huoneessa asui maximissaan kaksi henkilöä. Itse olin onnekas ja sain oman huoneen, kun alunperäinen huonetoverini ei ikinä ilmaantunut paikalle. Pieniä hetkiä minulla on ollut huonetoveri, mutta arvostin kyllä paljon omaa rauhaa.

Miten päädyit hevosalalle?
Olen ollut koko ikäni hevosten parissa ja minulla on ollut motivaatiota tähän hommaan aina paljon. Kun hain ensimmäisen kerran ysillä, ajattelin etten halua hevosista ammattia ja pääsin sosiaali- ja terveysalalle. Nopeasti kuitenkin huomasin, ettei se ollut juttuni ja menin puoleksi vuodeksi tallille töihin ennen kuin aloitin hevoskoulun.
Onko sulla oma hevonen tai poni? Jos ei ole tällä hetkellä, niin onko ollut aiemmin, tai aiotko hankkia oman?
Ei ole omaa, eikä ole ikinä ollutkaan. Muutama vuosi sitten minulla oli neljä vuotias russponi ylläpidossa. Minulla kuitenkin on ollut paljon sellaisia hoitoponeja joita olen saanut pitää kuin omiani. Tulevaisuudessa olisi ihanaa omistaa oma hevonen.

Kuinka yleisesti siinä oppilaitoksessa, missä opiskelet, opiskelijoilla on oma hevonen tai poni?
Ei kovinkaan monella. Voisin heittää villin veikkauksen, että max 25% omistaa oman hevosen.

Miksi juuri hevosala?
Minua on aina kiinnostanut hevosten kanssa työskentely, se on rentouttavaa ja siinä oppii aina uutta. Hevosten kanssa kommunikointi on kiehtovaa, kun pitää ymmärtää niin paljon hevosten eleistä ja liikkeistä.
Millaisia hevosia koulussa on?
Tällä hetkellä meiltä löytyy melko kirjava kattaus erilaisia hevosia. Kaikki ovat hyvin erilaisia toisistaan. Koululla ratsupuolella yritetään painottaa suomenhevosiin. Suurin osa hevosista on erittäin kilttejä käsitellä ja ratsastaessa löytyy vähän joka tasoon hevosia.

Millainen soveltuvuuskoe sulla oli?
Haastattelu, ryhmätehtävä sekä käytännön koe. Ryhmätehtävässä meidän piti purkaa heinäkuorma vintille ja käytännön kokeessa hevosen talutus, rodun tunnistus, käyttö, millaisessa kunnossa kaviot/kengät ovat, yleiskunto sekä piti nimetä muutamia hevosia ja ratsastajia/ohjastajia.

Lempi hevonen koulusta?
Tämä on vaihdellut useampaan otteeseen. Alussa ehdoton lemppari oli suokkiruuna Muisto, sitten vaihtui Veeraan, Poniin, Uniikkiin, Tuksuun, mutta ehkä kuitenkin Veera ja Tuksu ovat jääneet mieleeni parhaiten ja ovat lähellä sydäntä.
Mikä oli lempiaine?
Ykkösvuonna tykkäsin todella paljon värien periytymisestä, mutta eiköhän varsinkin nyt kolmantena vuotena se ole ollut ratsastaminen.

Mikä vaikutti sun valintaan, että valitsit Asikkalan etkä esim ypäjää?
Ypäjä on aivan liian iso paikka minulle. En tykkää miten siellä käyttäydytään. Asikkala vaikutti niin paljon rauhallisemmalta paikalta ja oli lähempänä kotia, joten päätös oli aivan selvä. Harjussa kävin pääsykokeissa kerran, mutta siitäkin olin kuullut niin paljon ristiriitaisia juttuja etten sinne halunnut.

Oliko sulla ikinä sellaista hetkeä että tekisi mieli vain heittää hanskat naulakkoon ja lopettaa koulu?
Monestikin! Olen luonteeltani niin kilpailuhenkinen ja haluan aina saavuttaa vain täydellisyyden ja kun en sitä saa, niin turhaudun todella helposti. Voin vain kuvitella, kuinka monesti luokkalaisillani on mennyt hermot muhun, kun olen valittanut ihan pienistä ja turhista jutuista (anteeksi heille :D) Välillä toiminta on ollut myös epäselvää, mikä on saanut minut todella stressaantuneeksi ja muutaman kerran olen ollut henkisesti ihan rikki koulunkäyntini takia. Tykkään tästä alasta kuitenkin niin paljon, että vastoinkäymisistä  huolimatta en lopettaisi missään nimessä.

perjantai 27. toukokuuta 2016

Tamma- ja varsanäyttelyt

Eilen, torstaina, oli meidän koululla näyttelyt, johon Tuksukin oli ilmoitettu mukaan. Lupauduin esittämään Tuksun ja aamulla saavuin letittämään harjan. Muut meidän luokkalaiset auttoivat muun muassa pesemällä näyttelysuitset ja harjaamalla hevosen, sillä aikaa kun itse letitin ja vaihdoin omat vaatteeni. Kun kaikki oli valmista lähdimme pihalle kävelemään ja pääsimme saman tien mittaukseen. 
Mittauksessa Tuksu ei aluksi meinannut pysyä paikoillaan ja hampaiden tarkastaminenkaan ei ollut Tuksun mielestä kivaa, vaikkakin lopulta antautui ja antoi nätisti katsoa hampaat. Mittauksen jälkeen lähdettiin maneesille kävelemään ja siellä meillä oli vähän turhankin paljon aikaa hengailla ennen omaa vuoroa. 
Ennen meitä oli kaksi nuorta ponia, joiden jälkeen pääsimme kehään. Alkuun seisottiin hetki tuomareiden edessä ja kun sain aseteltua Tuksun jalat suht järjevästi, seisoi se nätisti paikoillaan. Tuksu oli kyllä erittäin kiva esittää, kun se on niin rauhallinen ja helppo käsitellä. Tämän jälkeen käveltiin ja ravattiin yhden kierrokset kehää ympäri ja taas seisotettiin hetki. Käynnissä Tuksu oli ihan ok, mutta ravissa se oli todella vaisu eikä antanut kaikkeansa, niimpä ravista saatiin huonoimmat pisteet. 
Hetki odoteltiin kehässä, että saatiin kuulla pisteet ja niitä tuli seuraavasti:

Tyyppi 7
Pää, kaula, runko 7
Jalat, liikkeiden säännöllisyys 7
Käynti 8
ravi 6

Yhteensä 35 pistettä ja näin Tuksu palkittiin II-palkinnolla.

Pihalla pääsimme vielä "muutamien" ihmisten kuvattavaksi, jonka jälkeen hoidettiin Tuksu. Oli kyllä mukava päivä taas ja Tuksun kanssa oli kivaa. Harmi, kun on enää viikko koulua niin en pääse Tuksun kanssa sen jälkeen enää tekemisiin :/ Haluaisin ottaa Tuksun kanssa valmistujaiskuvat, mutta pitää vielä suunnitella miten se onnistuisi!
Ps. Vielä on hetki aikaa laittaa kysymyksiä tähän postaukseen, mikäli mieleesi tulee jokin kysymys heppakoulusta :)

lauantai 21. toukokuuta 2016

Korpikylä Spring Tour, perjantai

Tässä meidän opettajan toinen hevosista!
Lähdettiin eilen Korpikylään katsomaan luokan kanssa estekisoja. Oltin paikan päällä 11 jälkeen, jolloin vuorossa oli 90 cm luokka. Autettiin meidän ratsastuksenopettajaa purkamaan hevosensa kopista ja löydettiin pieneltä tasanteelta hyvät istumapaikat. Saatiin nauttia koko päivä auringosta ja vaikka oli muuten lämmin, pienet tuulenvireet toivat viilennystä päivään eikä itselläni ollut missään vaiheessa kuuma. 
Aina silloin tällöin lähdettiin kameran kanssa kentän reunalle kuvailemaan ja kameraan nähden saatiin muutamia ihan kivoja otoksia. Radalle oli rakennettu myös meidän koulun Salpaus-este ja siitä yritin saada hyviä kuvia, mikä oli erittäin haastavaa, sillä este oli sijoitettu keskelle areenaa niin ettei lyhyellä putkella sinne asti oikein riittänyt. 

Luokka 3, 100 cm, oli Salpauksen sponsoriluokka ja sen voitti Aura Laurila Tampereen Ratsastusseurasta. Luokassa oli 77 lähtijää ja joista lopulta 20 ratsukkoa sijottui. Nähtiin hienoja suorituksia. 
Jäin itse katsomaan viimeisenkin luokan, 120 cm, sillä meidän ratsastuksenopettajalla oli kaksi hevosta siinä hyppäämässä. Miksu hyppäsi kummallakin ja kävin tässä välissä kurkkaamassa verryttelyä, miten siellä sujui. Kummatkin hevoset hyppäsivät todella kivan näköisesti, mutta harmillisesti kummallekin tuli radalla pari virhettä

Jäin vielä auttamaan opettajaamme hoitamaan toisen hevosista, jonka jälkeen pääsimme yhdeksän aikoihin illalla lähtemään takaisin kotiin. Oli kyllä taas erittäin kiva päivä!

perjantai 20. toukokuuta 2016

Kaikki hyvin.

Olen tällä hetkellä todella onnellinen. Minulla on kiva työpaikka, jossa olen päässyt pitämään ratsastustunteja ja parasta on ollut, kun olen saanut niistä kehuja! Olen ollut vasta muutamia kertoja töissä tallilla, mutta mielestäni siellä on ollut todella kivaa. Päivät eivät ole pitkiä ja vaikka tekemistä on paljon, niin silti se on rentoa. Ei tarvitse koko aikaa juosta joka paikkaan. 

Nyt kun olen päässyt vauhtiin taas ratsastustuntien pitämisessä on se tuntunut kivalta. Olen saanut pitää monelaisille ryhmille tunteja ja ne ovat menneet niin hyvin! Voisin hehkuttaa tunteja ties kuinka paljon, mutta en ehkä viitsi. Mua jännitti ensimmäinenä niin paljon tuntien pitäminen, mutta nyt kun on nähnyt tuntihevoset ja oppinut miten ne käyttäytyy niin on tuntien pidosta tullut paljon rennompaa! 
En ole tainnut mainita kertaakaan blogissa, kun järjestettiin koululla meidän luokan voimin kouluratsastuskilpailut noin kuukausi sitten. Oli kyllä melkoista härdelliä kisojen järjestäminen ja en kyllä hetkeen suostu uusia kisoja pitämään! Vie muuten todella paljon aikaa sekä järkeä, olin viimeisinä päivinä ihan rikki kaikista järjestelyistä. Osallistuin itsekin kisoihin, mutta ne eivät sujuneet mitenkään erityisen hyvin.. :D Oli kyllä kiva nähdä muiden ratsastusta ja täytyy sanoa, että oli kyllä erittäin siistiä ja nättiä ratsastusta.

Koulussa on ollut vähän turhankin rentoa, kun kaikki hommat ovat valmiita. Koulua on viikossa todella vähän enää, kun ei tarvitse edes yritystoiminnan tunneille mennä. Ratsastamaan haluaisin vielä päästä, mutta tälläkin viikolla hevoset ovat olleet oppisopimus-oppilaiden käytössä. Onneksi on vielä kaksi viikkoa aikaa, niin ehkä mä vielä muutaman kerran pääsen ratsaille. Tulee kyllä niin ikävä koulun hevosia enkä osaa vieläkään ajatella, etten enää syksyllä niitä näe päivittäin. 

Ensiviikon torstaina on Jokimaalla näyttelyt, jossa esitän Tuksun. On ollut hienoa päästä työskentelemään Tuksun kanssa, sillä minua kiinnostaa todella paljon nuorten hevosten koulutus. Tuksu on ollut niin fiksu ja siitä on tullut itselleni tärkeä tässä lyhyessä ajassa. Olen kiitollinen. 

tiistai 17. toukokuuta 2016

Koulunäyttö

Huh. Jännitin tätä päivää enemmän kuin mitää pitkään aikaan. Näin edellisenä yönä painajaisia aiheeseen liittyen, bussissa meinasin oksentaa ja ratsastaessa muistutin enemmän puupölkkyä kuin ratsastajaa. Olen niin onnellinen, kun tämä on nyt ohi ja voin sanoa olevani ylpeä itsestäni.
Minulla oli siis koulunäytön uusinta tänään ja yhden kerran kokeilun jälkeen päätin ottaa Nopsan näyttöön ja onneksi otin. Verryttelyssä heppa oli tosi hyvä, mutta aitojen sisäpuolella se kyttäsi tuomaripäätyä todella paljon. Jäin ympyrälle työstämään sitä ja pikkuhiljaa pääty sujui aina vain rennommin ja rennommin. Muutaman laukkalävistäjät verryttelyssä jotka levisivät ihan huolella ja parin ravi-pysähdys siirtymisen jälkeen olimme valmiit radalle.
Mun lempparikuva tältä päivältä!
Nopsa jäi radalla tosi hitaaksi pohkeelle, mikä johtui siitä kun itse jännitin niiiiin paljon. Jäin koko ajan puristamaan pohkeella ja istuntani ei juostanut liikettä yhtään. Keskityin radalla pelkästään siihen, että hengitän. Tuomaripäätyä Nopsa varsinkin alussa kyttäsi, mutta loppua kohden sen kanssa ei enää ollut ongelmia. Lävistäjät meni todella huonosti sekä ravissa, että laukassa kun en saanut Nopsaa kunnolla pohkeen eteen. Muuten rata oli melko yhtenäinen ja sujuva, eikä suurempia rikkoja ollut. 
Radan jälkeen minun teki mieli purskahtaa itkuun, mutta tällä kertaa ne olisivat olleet ilon kyyneleitä. Olin niin ylpeä itsestäni. Jatkoin ratsastamista loppuun asti ja keskityin jokaiseen kohtaan yksilökohtaisesti. Nopsa tsemppasi mun kanssa niin hyvin loppuun asti ja olen varsinkin laukkaympyröihin erittäin tyytyväinen. Nopsan kanssa laukka on ollut haastavinta, mutta tänään se tuntui todella hyvältä. En voisi tällä hetkellä olla onnellisempi

perjantai 13. toukokuuta 2016

Kolme viikkoa

Yritystoiminnan tehtävät sain vihdoin ja viimein ajallaan valmiiksi ja pääsin esittämään suunnitelmani opettajalle. Tehtävämme oli siis suunnitella oma yritys ja laatia siitä palvelut, rahoitukset, lainat, menot ja tuotot sekä paljon kaikkea muuta. Minulla kesti monta päivää ennen kuin pääsin suunnitelmassa vauhtiin, mutta olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen vaikka työ olisikin kaivannut vielä pientä hiomista. Arvioitiin työni tällä viikolla ja sain vahvan 2, johon olen enemmän kuin tyytyväinen. 

Tiistaina pääsen vihdoin uusimaan koulunäyttöni ja tein viime hetken ratsun vaihdoksen. Tarkoituksenani oli tehdä näyttö uudestaan Unikilla, mutta ratsastin eilen Nopsalla ja se oli todella hyvä. Unik on ollut hieman ailahteleva ja valkoisten aitojen sisäpuolella se jännittyy, joten kokeilen nyt tehdä sen Nopsalla. Mitään ongelmia ei pitäisi olla, kunhan tällä kertaa ratsastan radan ilman keskeytyksiä ja unohduksia. Tosiaan, viime kerralla näyttöä tehdessäni luovutin kertaalleen ja unohdin vielä sen lisäksi radan niin en päässyt sitä läpi.
Vaakku
Olen liian itsekriittinen ja nyt nämä pari päivää aion tsempata itseäni oikeni kunnolla enkä aio enää luovuttaa. Koulunäyttö on viimeinen asia, mikä minulta puuttuu opinnoistani, joten nyt vedän sen kunnialla läpi sillä haluan todella saada jo valmistumispaperit käteen! Olen samaan aikaan kovin innoissani ja peloissani. Tuntuu oudolta, että kohta en palaa enää koululle enkä näe enää viikottain tuttuja hevosia sekä ihmisiä. 

Kun aloitin koulun, kolme vuotta tuntui hyvin pitkältä ajalta ja nyt on enää kolme viikkoa jäljellä!? Mihin tämä aika on kadonnut. Valmistumisen jälkeen teen erikseen postauksen näistä kolmesta vuodesta, mutta en voi muuta sanoa kuin kiitos. Olen niin kiitollinen näistä vuosista ja kaikesta mitä olen päässyt kokemaan ja oppimaan, suurin kiitos kuuluu työharjoittelupaikoilleni! Odotan innolla mitä elämä tuo tullessaan, tällä hetkellä kaikki näyttää erittäin valoisalta ♥
Veera

tiistai 10. toukokuuta 2016

Tässä ja nyt

Täällä Lahdessa ja Kouvolassa on ollut ihanat ilmat jo monta päivää putkeen. Lähdin viime viikonloppuna pitkästä aikaa Jaalaan ja pitihän sitä tallilla käydä. Harjattiin pihalla Vinski ja kyllä lähti paljon karvaa. Vinski oli niin tyytyväisen oloinen, että tuli itsellekin erittäin hyvä mieli.
Vinskille oli jokunen aika sitten käynyt pieni äksidentti ja se kävi tähystysleikkauksessa, kun siltä oli lähtenyt kallosta palanen ilmeisesti kovan iskun/potkun johdosta. Nyt sillä komeilee tikit päässä ja heppa voi erittäin hyvin onneksi!
Vaihdettiin hepoille uudet vedet tarhoihin ja hengailtiin Misun kanssa pihalla. Huomaa kyllä kun aurinko paistaa, on itsestäkin tullut taas iloisempi ja reippaampi. Harmi, kun nyt on luvattu taas sadetta.. Toivottavasti huonot ilmat menee pian ohi ja päästään nauttimaan lämpimästä ja hyvästä kesästä!